tiistai 21. toukokuuta 2019

Toukokuisia päiviä lintujen ja kasvien kanssa


Olemme viettäneet lämpimiä ja aurinkoisia päiviä nauttien keväisen luonnon heleistä väreistä ja varhaisesta aamusta yömyöhään jatkuvasta lintujen laulusta.

Innokkaana kasvien kuvaajana pitäisi olla koko ajan tallentamassa uusia kukintoja ja kasvien lisääntyvää vihreyttä.
Yläkuvan kukinto on kuvattu eilen, kukat aukesivat kuin varkain.
  Muutama seuraava kuva on otettu viime viikolla, joten nuo vaahteran ja saarnivaahteran kukinnot ovat tällä hetkellä jo aivan eri näköisiä.




Viime kesänä näin ja kuulin sepelkyyhkyjä ensimmäistä kertaa tonttimme lähistöllä.
Tänä keväänä huhuilu on kuulunut jo monena aamuna aikaisin ja linnut ovat liikkuneet tontillamme ruokaa etsimässä.


Vihervarpusia oli viime viikolla useita yksilöitä takapihalla.
Nyt niitä ei ole näkynyt, joten olisivatko siirtyneet muualle pesimään.


Lintujen joukossa oli myös tällainen surullinen tapaus.
Linnun toinen jalka oli varmaan vaurioitunut jossain.
     Näin linnun pihalla useamman kerran ja jalka oli koko ajan tuossa asennossa, lentäminen näytti sujuvan hyvin.


Kirjosieppo joutui odottamaan naaraan tuloa pitkään, mutta vihdoin päästiin pesimään.
Uros käytti odotusajan pönttöjä tutkien ja esitteli niitä sitten naaraalle.
  Pöntöksi naaras valitsi etupihan hopeapajussa olevan asumuksen, josta pesinnän aloittanut sinitiaispariskunta häädettiin pois.
Nyt uros laulaa innokkaasti pöntön ympärillä olevassa oksistossa.


Pönttöpuu on suoraan työhuoneeni ja ikkunan edessä olevan työpöytäni kohdalla.
Lauantaina uros alkoi käydä ikkunalaudalla istumassa ja tuijottamassa sisälle.
En tiedä näkeekö lintu tosiaan sisälle vai peilaako se kuvaansa ikkunan pinnasta.
Sen edestakainen lento on jatkuvaa, ikkunalaudalla käydään ainakin kymmenen kertaa tunnissa.
   Seuraavat kuvat olen ottanut tuijottelijasta ikkunan läpi, välillämmehän on matkaa vain vajaa metri.



Viime viikolla oli hieman isompikin vieras tulossa käymään.
Istuskelimme keittiössä kahvia juomassa ja lehtiä lukemassa, kun kauris ilmestyi portille.
Eläin tuli vähän matkaa pihalle päin, mutta kääntyi takaisin tielle.
Ajattelimme, että olisiko se sama eläin, joka kevättalvella kävi öisin syömässä lintujen ruokintapaikalla.


Ei nämä keväiset päivät ole kuluneet pelkästään kasvien kuvauksessa ja lintujen katselussa.
Kävin viime viikolla hankkimassa taimet kasvihuoneeseen ja vähän kukkiakin.


Seuraava päivä meni sitten istutukseen.
Tomaatintaimia pieneen kasvihuoneeseeni ostin neljä, kaksi tavallista ja kaksi pihvitomaattia.
Taimet olivat isokokoisia, tukevia ja kukkanuput oli näkyvissä.





Kasvihuonekurkku oli myös iso taimi, ensimmäiset kurkunalut oli parin sentin pituisia.



Avomaankurkkuihin on tämän istutuksen aikaisen kuvan jälkeen tullut jo lisää lehtiä.


   Paprikassa on paljon kukkanuppuja, toivottavasti niistä kaikista kasvaisi komea punainen paprika.



Jälleen lähes kaikki hankkimani kukantaimet ovat punakukkaisia.
Inhoan punaista väriä kaikessa muussa paitsi kukkien värissä se on mielestäni se ainoa oikea.



Poikkeuksen tuohon punaiseen väriin tuo tämän kesän kokeiluni, jättiverbena.
Sen pitäisi kasvaa yli metrin korkuiseksi ja kukkien väri on kuulemma lila.
Kukintojen pitäisi tuoksullaan houkutella perhosia.


Toinen tämän vuoden uutuuskasvi minulle on amppelimansikka, siinäkin on punaiset kukat.




3 kommenttia:

  1. Kuten blogin nimi kertoo - tontillanne todella tapahtuu ja tapahtuu paljon! Kivoja kuvia ja mukavaa lukemista.

    VastaaPoista
  2. Hei, eksyin tänne ja jäin lukemaan. Teillä on tosi mukava blogi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun pidit lukemastasi. Toivottavasti poikkeat toistekin katsomaan, mitä tontillamme tapahtuu.

      Poista