Lämmin ja lumeton helmikuu jatkuu

Odottelemme edelleen talven ja lumen tuloa tänne eteläiseen Suomeenkin.
Tämän talven aikana ei lumikolalle ja -lapioille ole ollut käyttöä, lumilingosta puhumattakaan.
Vettä on satanut ahkerasti, tuntuu ettei maa enää jaksa imeä kaikkea kosteutta.

Kiertelin maanantaina tontilla kuvaamassa kasvustoja ja vihreyttä, kun talvisia kuvia ei pääse ottamaan.
Tontilla kasvavat sammaleet ja jäkälät ovat tosi vehreitä ja todella märkiä.

Useissa puissa ja pensaissa on selvästi näkyvät silmut, kuten alakuvan valkoisessa ruusussakin.

Monissa kohdissa tonttia maasto näyttää todella vihreältä, kasvukausi näyttäisi olevan alkanut.

Perennapenkissä maksaruohojen ja töyhtöangervojen alut pilkistävät esille.
  Penkin reunalla oleva kivikkokasvi näyttää myös aloittaneen kasvunsa, väri on vain tavallista vaaleampi.

Takapihalla olevan kelon tyven ympärille on kasvanut jotain keltaista sientä.
Se on kuin koristereunus harmaan kelon juurella.

Kelon latva katkesi yhdessä loppuvuoden myrskyssä.
Käpytikka oleilee jatkuvasti kelon yläosassa, se on hakattu täyteen erikokoisia koloja.
Kelon vieressä oleva mansikkamaa on kelossa syötyjen männynkäpyjen peitossa.

Muutaman viikon ajan tontin puista on kuulunut jatkuva lintujen sirkutus ja tirskutus.
Lintuja näkyi maanantainakin kymmenkunta tuon kelon yläoksissakin.
Oletamme niiden olevan vihervarpusia, ainakin niitä on käynyt ruokailemassa lintulaudoilla.
Niille kelpaa parhaiten kuoritut auringonkukansiemenet.

Lintumaailmassa tiedetään kevään lähestyminen.
Talitiaiset laulavat joka aamu jo ennen auringon nousua ja käpytikka rummuttaa kovaäänisesti.

Tiaiset tutkivat pönttöjä innokkaasti.
Sinitiaisen naama on näkynyt jo useana päivänä yhden pöntön suuaukolla.
Kohta täytyy varmaan tehdä pönttöjen jokakeväinen tarkastus ja siivous.

Verstaalla on alkanut uusien pönttöjen rakennus. 

Tällainen talvi alentaa varmaan paljon talojen lämmityskustannuksia.

Meillä päivittäinen takan lämmitys lattialämmitysten lisäksi riittää lämmönlähteeksi.