Kamera seisoo jalustallaan keittiön työpöydällä ikkunan edessä, joten kuvia ruokailevista linnuista tulee räpsittyä liiankin kanssa.
Tontillamme oleilevat samat linnut, joten mitään harvinaisuuksia emme ole onnistuneet tallentamaan.
Viime viikolla maanantai-iltana oli sakea lumisade.
Tiistaiaamuna kaivoimme ruoat lumen peitosta ja nälkäisiä ruokailijoita löytyi heti.
Viime yö oli pitkästä aikaa pakkasyö, joten täytin lintulaudan ja laitoin uuden talipötkön jo illalla valmiiksi aamua varten.
Pikkuvarpuset käyvät ruokailemassa vain satunnaisesti.
Niille maistuu parhaiten talipallot ja -pötköt.
Keltasirkuille laitamme vähän kuorittuja auringonkukansiemeniä maahan.
Ne ruokailevat mieluummin maassa kuin lintulaudalla.
Pulut tietenkin pyrkivät osallisiksi maassa olevasta ruoasta.
Mustarastaat käyttävät edelleen hyödykseen tikkojen käynnit talipötköllä.
Suoraan alapuolelle tippuu sopivia suupaloja.
Rastaat ovat aamuisin jo auringon noustessa ruokintapaikalla.
Kun menemme viemään päivän ensimmäistä ruokaseosta räksätys on vastassa.
Ruokintakatostahan ei voi täyttää illalla valmiiksi, kun peurat käyvät yöllä tyhjentässä sen.
Yksi varis kiertää ruokintapaikkaa vähän kauempaa ympäri.
Olen ihmetellyt kuinka arka se on verrattuna näihin vakioruokailijoihin.
Tonttimme ympärillä olevan aidan päällinen on hyvä kulkutie.
Varis nousee usein aidalle ja astelee siinä arvokkaan rauhallisesti.
Myös oravat käyttävät aidan tarjoamaa suoraa reittiä, tosin vauhdikkaammin kuin varis.
Sairaiden lintujen selviytymistä seuraamme myös aitiopaikaltamme.
Tästä kuusitiaisesta kerroinkin aikaisemmin.
Sillä oli iso patti vasemmassa kyljessä, joka sittemmin ilmeisesti puhkesi.
Nyt sillä näkyy höyhenetön alue patin kohdalla.
Ainakin vielä se on näkynyt ruokailemassa.
Myös tämä peipponen, josta olen jakanut kuvia pitkin talvea on yhä hengissä.
Sillähän on oikea jalka jonkinlaisen kasvaimen tms. peitossa.