keskiviikko 29. joulukuuta 2021

Luminen jouluaika tontillamme


Saimme Hankoonkin valkoisen joulun.
Aattoaamuna oli maassa ohut kerros uutta lunta ja joulupäivänä satoi vielä lisää.

Kävin jouluaattona kiertämässä kameran kanssa tontin ympäri, sillä pehmeä valkoinen lumikerros piti tallentaa.
Puut ja pensaat olivat saaneet oksilleen kauniin valkoisen joulukoristelun.





Tonttia kierrellessä huomasi myös eläinten olemassaolon, kaikkialla oli jälkiä ristiin rastiin.


Lintujen ja oravien talviruokintaa tehtiin joulunkin aikana ja niiden liikkeitä seurailtiin keittiön ikkunasta.

Oravat ovat komeassa talvikunnossa.
Paksun talviturkin ja mm. rasvatarjoilulla vierailujen ansiosta ne varmaan pärjäävät kovissakin pakkasissa.



 Pakkaspäivinä linnut käyttävät koko valoisan ajan ruokailuun, tosin keskinäistä nahisteluakin harrastetaan syömisen lomassa.

Talitiaisia ruokailupaikalla on kymmeniä, sinitiaisia vähemmän.



Käpytikkakoiras ja naaras vierailevat edelleen päivittäin ruokintapaikalla.
Rasvatarjoilujen lisäksi pihakelo kiinnostaa kumpaakin.



Mustarastaiden määrä on lisääntynyt koko ajan, nyt niitä on kymmenkunta.
Pakkaspäivinä ne eivät kauaksi ruokatarjoiluilta lähteneet.
Välillä vain lepäiltiin esimerkiksi kelon päässä.



Mustarastaille kelpaa omena ja talipötkö.
Mieluisinta ruokaa näyttää kuitenkin olevan tekemäni öljyleipä-siemenseos.
Sitä kuluu1-2 litraa päivässä.



Pikkuvarpuset ovat myös ilmestyneet ruokintapaikalle.
Ensiksi tuli muutama yksilö, nyt laskin niitä olevan ainakin 13.
Ne syövät mieluiten siemenseosta, jossa on mm. hirssiä.
Lintulaudalla, jossa tuota seosta on tarjolla voi olla yhtä aikaa 5-6 lintua syömässä.
Laudan alla saman verran lajitovereita nokkii maahan putoavia siemeniä.








Amaryllis on avannut ensimmäisen kukkansa.
Sen myötä haluan toivottaa kaikille lukijoille

Hyvää Uutta Vuotta!




sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Sään vaihtelua ja talviruokintaa

Meillä on reilun viikon ollut lämpötila plussan puolella ja maata peittänyt lumikerros on sulanut pois.
Tällä hetkellä tontilla näyttää vihreältä ja on melko märkää.



Joulukuun alkupuolella alkoi pitempi pakkajakso ja ohut lumikerros peitti kasvit.
Edellisessä ja seuraavassa kuvassa on sama kivikkokasvipenkki kuvattuna viikon välein.




Maan ollessa lumen peitossa oli aamuisin hauska katsella mitä eläimiä oli yön aikana tontilla liikkunut.
Lumesta löytyi yleensä kauriin, rusakon, kissan ja seuraavan kuvan kaltaisia oravan jälkiä.


Viikko sitten sunnuntai-iltana kuvasin tonttimme ohi kulkevaa tietä, se oli loskainen ja sää oli sumuinen.



Laitoimme etupihan talviruokintapaikalle aitauksen ympärille.
Aidassa on kahden lehtikompostin kehikot yhdistettynä yhdeksi kokonaisuudeksi.



Lintuja aitauksen laittaminen ei häirinnyt.
Pikkulinnut mahtuvat lentämään aitaverkkojen läpi ja mustarastaat lentävät aidan yli tai käyttävät aitauksen takaosassa olevaa aukkoa.



Tuo edellisen ja seuraavan kuvan siipeään riiputtava mustarastas on syksystä asti oleillut ruokintapaikan läheisyydessä.
Se käy säännöllisesti ruokailemassa ja viettää pitkiä aikoja ruokintapaikan viereisessä puussa.


Oravathan käyvät ruokailemassa takapihan laudalla, siellä on tarjolla pähkinöitä ja kuorittuja auringonkukansiemeniä.
Muutama orava vierailee kuitenkin etupihallakin, ainakin rastaiden öljyleipäseos maistuu. 


Yhden naapurin kissa on jo kolmena talvena vieraillut syömässä tuota rastaiden leipäseosta.
Olemme yrittäneet hätistää sitä pois, mutta aina se palaa uudelleen.
Tuo seuraava kuva on otettu kissasta ennen aitauksen laittoa.
Nyt olemme taas todenneet ettei aitauskaan lopettanut kissan vierailuja, kuten ei edellisinä talvinakaan.


Joku iso lintu, varmaan haukka oli viime viikolla myös huomannut ruokailevat linnut.
Kuulin sisälle lintujen varoitushuudot ja sitten kuului kaksi tömähdystä, ikkunaan lennon ääniä.
Lähdin ulos katsomaan mitä oli tapahtunut.
Löysin yhden talitiaisen ikkunan alta.
Toin linnun sisälle ja laitoin sen toipumislaatikkoon virkoamaan.
Tunnin päästä lintu näytti näin pirteältä, joten vein sen ulos ja päästin lentoon.



Koko tonttimme väki haluaa toivottaa kaikille blogini lukijoille

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa!



tiistai 7. joulukuuta 2021

Talven ensimmäinen pakkasviikko

Marraskuun viimeiset päivät ja joulukuun ensimmäinen viikko on vietetty kirpeässä pakkassäässä.
Meilläkin on ollut reilusti yli kymmenen astetta pakkasta, mikä on harvinaista tässä vaiheessa talvea, yleensä kunnon pakkaset tulevat Hankoon vasta tammi-helmikuussa.

Keräsin tähän juttuun vähän kuvia meidän tontin pakkaspäivistä.

Lunta on vain hiukan, nurmikon vihreys on edelleen näkyvissä.



 Tontin perällä, metsäosuudella maasto näyttää samanlaiselta kuin syksyllä, puolukanvarpujen ja kanervien vihreys on edelleen vahvaa.




Tuo puolukka on ihmeellinen kasvi, se löytää kasvupaikan jokaisesta kivenkolostakin.
 Katselen usein niiden kasvustoja, jotka vuodesta toiseen pikkuhiljaa lisääntyvät pihaa reunustavien isojen ja pienien kivien välistä.


Yksi sisukas maksaruohon kukkakin on jäänyt kivikkokasvien reunaan.


Tutkiskelin pitkästä aikaa puuvaraston seinustalla olevan hyönteishotellin reikiä.
Syksyllä laskin, että melkein kolmekymmentä reikää oli tulpattu, joten asukkaita oli sisällä.
Nyt näytti, että vajaa kymmenen tulppaa oli enää ehjinä, ilmeisesti linnut ovat etsineet niistä ruokaa.


Pakkasten myötä mustarastaita on ilmestynyt etupihan ruokintapaikalle.
Kannoimme näille isommille linnuille tarkoitetun ruokintakatoksen paikoilleen ja laitoin ruokaseosta tarjolle.
Minä olen vuosikausia tehnyt rastaille omaa ruokaa, jossa on vaaleaa leipää kuutioina kostutettuna ruokaöljyllä, omenaa, rusinoita, siemeniä, kaurahiutaleita jne.

Ruokintakatos ehti olla paikoillaan vain hetken ennenkuin ensimmäinen utelias tuli paikalle.
Lintu keikkui katoksen viereisellä oksalla tutkien ympäristöä ja katosta ja hetken päästä lensi katokseen.



Leipätarjoilu kiinnostaa myös tiaisia, laudalta käydään nappaamassa isoin löytyvä leipäkuutio.



Heitän katosta täyttäessäni aina vähän leipäpaloja maahan katoksen viereen.
Huomaa, että se on linnuille luonnollisempi ruokailutapa kuin tuo lautaselta syönti, tuo maassa oleva ruoka syödään ensimmäisenä.


Käpytikat vierailevat hakkaamassa talipötköjä ja -palloja säännöllisesti.
Tikat rikkovat isolla vahvalla nokallaan talien pintaa ja murustavat rasvaa maahan.
Tästä hyötyvät pikkulinnut, joille nuo rasvatarjoilut ovat melko kovia näillä pakkasilla.




Oravat ovat myös säännöllisiä ruokavieraita, ensimmäiset näkee laudoilla jo aamuhämärissä.


Oravilla on omat tapansa ruokailumatkoillaan.
Paikalle saavutaan ja sieltä lähdetään vinossa olevaa keloa pitkin ja usein piipahdetaan pystykelon päässä tähystelemässä.



Pakkanen tuo kauniita kuvioita kylmille lasipinnoille.
Katselin sunnuntaina miten monenlaisia koristeita oli lasikuistin ikkunoissa.