sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Kukintaa perennapenkissä, puissa ja pensaissa

Kesä on puutarhassa hienoa aikaa, jatkuvaa kukintaa.
Jokaisella kukalla, puulla ja pensaalla se on ikävä kyllä lyhytaikainen, mutta onneksi seuraavat lajit odottavat jo kukintavuoroaan.

Tänä vuonna perennapenkin iiriksillä oli viime vuosia runsaammin kukkia.
Niiden vahva sini-violetti väri erottui hyvin vihreiden perennojen keskeltä.




Otin muutaman kuvan unikoista juuri silloin kun kukat olivat aukeamassa.



Auenneita kukkia en ehtinyt kuvata ennen sadekuuron tuloa, jonka jälkeen ne olivat melko surkean näköisiä.



Tänä kesänä monella puulla ja pensaalla on ollut viime vuotta runsaampi kukinto.
Talon päädyssä kasvava iso kultasade oli täynnä kukkia, tuntui että niitä oli enemmän kuin lehtiä.


Puun alla oli jännä seisoa kuuntelemassa kimalaisten pörinää kukinnoissa.
Nyt se "kultasade" on alkanut, kukinnot ovat muuttuneet kellanruskeiksi ja varisevat maahan.



Tontin ainoa sireeni ei tuottanut muiden pensaiden tapaan runsasta kukintoa, vain muutama kukkaterttu koristi pensasta.



Tapaninsyreenissä oli viime kesänä vain kymmenkunta kukintoa, nyt se oli täynnä kukkia.




Amiraaliperhoset viihtyivät pensaan kukinnoissa, samoin kimalaiset ja kuoriaiset.



Myös alppiruusu kuului tänä kesänä runsaasti kukkiviin pensaisiin.



Kuoriaiset ja kimalaiset viihtyivät myös tämän kukkapaljouden keskellä.



Koivuangervo aloitti kukintansa hieman alppiruusun ja kultasateen jälkeen, mutta tässä kuvassa ne kaikki kolme saivat värinsä näkyviin.


Jo nuppuvaiheessa leppäkerttuja liikkui koivuangervon kukkanupuilla, kukintojen auettua kuoriaiset mönkivät kukkien keskellä.




Juhannusruusut ehtivät avata ensimmäiset nuppunsa ennen viime keskiviikon valtavaa sade-ja ukkoskuuroa, sen jälkeen osa nupuista ruskistui, eivätkä ne enää auenneet.
Tällä hetkellä purppuraheisiangervot availevat ensimmäisiä kukintojaan, samoin perennapenkissä töyhtöangervot, joten kukinta-aika jatkuu.


sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Kesäkuinen pönttöbongaus ja pihan lintuvieraita


Viime viikonloppuna, 5-6.6 oli tämänvuotinen BirdLife Suomen järjestämä pönttöbongaustapahtuma.
Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2013 alkaen.
Ilmoitin tänä vuonna, kuten aiempinakin vuosina myös meidän pihan pönttöpesinnät tapahtumasivuille.

Tässä hiukan bongauksen valtakunnallisia tuloksia, otin ne BirdLife Suomen sivuilta eilen.
Tapahtumaan osallistui 5482 henkeä ja bongauspaikkoja oli 3896.
Noissa paikoissa oli pönttöjä 34395 ja niissä oli 18329 pesää.
Valtakunnallisesti yleisin pöntöissä pesivä lintulaji oli kirjosieppo, kakkosena sinitiainen ja kolmanneksi yleisin pönttöpesijä oli talitiainen.

Meidän pihalla kahdessa pöntössä pesi talitiainen.
Toisen pöntön pari aloitti pesinnän melko aikaisin ja pönttöbongausaikaan poikaset olivat jo lähteneet pesästä.
Toisen pöntön poikue poistui pesästä tällä viikolla.



Sinitiaiset pesivät yhdessä pöntössä.
Tämä pönttö on lähellä pyykkitelinettämme.
Ruokinnan alkuvaiheessa emot eivät menneet pesään jos olin telineen luona.
Poikasten kasvaessa ja niiden ruoantarpeen lisääntyessä minun oleiluuni ei enää kiinnitetty mitään huomiota.
Sinitiaispoikuekin lähti  pöntöstä tällä viikolla.



Tänä keväänä kirjosiepot saapuivat tontille tavallista myöhemmin ja pesintä aloitettiin heti.
Ensiksi pari valitsi ja aloitti pesinnän yhdessä pöntössä tontin kulmalla.
Sitten ne vaihtoivat alakuvassa olevaan hopeapajun pönttöön.
Nyt näyttää kuitenkin pöntöllä olevan aivan hiljaista, uros ei enää istu laulamassa puun oksilla.
Kirjosieppouros on kuitenkin näkynyt useamman kerran kylpemässä etupihan altaalla, yhtenä päivänä oli altaassa jopa kaksi urosta yhtä aikaa.




Pihalla on noiden pöntöissä pesineiden parien lisäksi näkynyt runsaasti muitakin lintuja, joten lähistöllä on varmaan monenlaisia linnunpesiä.

Tontin neljä vesiastiaa houkuttelee monia lintuja tänne juomaan ja kylpemään.
Viimeaikojen helteet kuivattivat juomaveden luonnosta, ei ollut enää lätäköitä ja rännien pohjalla oleva vesikin oli kuivunut.
Eilinen sade helpotti monin tavoin luonnon vesipulaa.

Peippopariskuntaa näkee tontilla usein, uros taitaa käydä kylpemässä päivittäin.



Viherpeippoja on tänä kesänä näkynyt edellisiä kesiä enemmän.



Pikkuvarpuset vierailivat pesintäaikaan tontilla juomassa ja kylpemässä.
Tällä viikolla ne toivat ensimmäisen poikueen pihalle.
 Muutaman päivän ajan puista ja pensaista kuului jatkuva tirskutus, poikasilla taisi olla lento- ja ruoanhakuharjoitukset.


Tavallisia varpusia näkee nykyään harvoin.
Yhden naaraan onnistuin keittiön ikkunasta kuvaamaan sen kylpiessä.  



Västäräkit ovat vuodesta toiseen pesineet jossain tonttimme lähistöllä.
Tämän vuoden västäräkkiuros on innokas kylpijä.
Lähes joka päivä se ilmestyy etupihan altaalle, yleensä noin kello 17 aikoihin.



Kesät talvet tontilla vierailevat käpytikat käyvät kesäaikaan ahkerasti juomassa.
Olemme kovasti odottaneet koska poikaset tuodaan pihapiiriin.



Sepelkyyhkyjä ei ole viimeisen viikon aikaan tontilla enää näkynyt, alkukesästä niitä näki takapihalla jatkuvasti.



Viime vuoden alkukesäiseen tapaan tänäkin vuonna tontille ilmestyi naakkapari.
Muina vuodenaikoina niitä ei näy, joten nämä todennäköisesti tulevat pesimään lähistölle.
Tällä viikolla lintuja oli kahden sijaan viisi, joten olisiko poikaset olleet jo mukana.



Yksi harakka on lennellyt ja "elämöinyt" pihapuissa muutaman viikon ajan.
Seuraavat kuvat otin siitä työhuoneeni ikkunasta.
Lintu oli märkä, ilmeisesti käynyt kylpemässä ja se suki höyheniään hopeapajun oksistossa.
Kuvista huomasin, että sillä oli päässä paljas, höyhenetön paikka.



Lokit saapuvat kesällä etsimään matoja pihanurmikolta.
Tähän mennessä on vain muutama satunnainen vierailu tontille tehty.


Vielä tähän loppuun muutama oravakuva, sillä meidän pihallehan ne kuuluvat kuten nuo linnutkin.

Kaksi ensimmäistä oravakuvaa on aikuisista oravista, niillä on vielä ruskeaan kesäturkkiin siirtyminen kesken, joten ne ovat melko surkean näköisiä.
Kaksi jälkimmäistä kuvaa on pihalla liikkuvia kevään poikasia.

Meillä on viime viikonlopusta alkaen ollut männyn siitepölyä kaikkialla, joten linnutkin ovat joutuneet kylpemään ja oravat juomaan siitepölyistä vettä, vaikka vesiä vaihdettiin päivittäin.