tiistai 31. toukokuuta 2016

Oravia ja valkoisia kukkia tontillamme

Oravia liikkuu entiseen malliin tonttimme puissa.
Yksi niistä on erikoistunut istumaan lähellä taloa olevassa männyssä käpyjä syömässä.
Joskus heräämme peltikaton kolinaan, kun aamulla aikaisin puussa oleva ruokailija viskoo "huonot" kävyt pois.

Turkinvaihto on eri yksilöillä hyvin eri vaiheessa.
Tämä orava on vielä harmaakirjava väritykseltään ja häntäkin näyttää surkealta.

Tällä oravalla etupää on jo kesäkuosissa, selässä on selvä raja talviselle peräpäälle.

Tämä yksilö on selän väritykseltä täysin ruskea.

Tämä touko-kesäkuun vaihde on sitä aikaa, jolloin iso osa tonttimme puista ja pensaista on täydessä kukassa.
Tänä vuonna kukinta alkoi mielestäni tavallista aikaisemmin.

Aronioiden kukinta on jo ohi.
Tässä viime viikolla otetussa kuvassa kukat ovat vielä paikoillaan.

Kukkien terälehdet olivat kuitenkin irtoamaisillaan, viikonloppuna maa oli valkoisena
kukkien varistessa.

Norjanangervot kukkivat vieläkin.
Kukkia ei kyllä ole yhtä paljon kuin viime kesänä.

Kukkien joukossa lymyili tällainen asukas.

Jasmikkeiden paras kukinta-aika alkaa olla myös ohi.
Minusta sen kukat ovat tosi kauniita.

Tällaisia jasmikkeen oksat olivat viime viikolla.
Kukkia on enemmän kuin lehtiä.


torstai 26. toukokuuta 2016

Pihan kesäkukat

Ostin viime viikolla ruukkuihin ja amppeleihin istutettavat kukantaimet.
On mukava saada pihalle kukkivia kasveja, suurin osa perennoistahan kukkii vasta myöhemmin kesällä.

Tässä vaiheessa nämä ostokukat ovat vielä surkean pienen näköisiä isoissa ruukuissa.

Viime kesänä ihastuin koristetupakoihin, joten ostin niitä nyt kolme tainta.
Ainakin viime vuonna ne jaksoivat kukkia koko kesän.


Minulle kävi tupakan taimien kanssa pieni vahinko.
Tarkoitukseni oli ottaa kaksi samanväristä, mutta ensimmäisten kukkien auettua ne olivatkin näin eriväriset.


Pelargoniatkin ovat vielä melko vaatimattoman kokoisia.

Eiköhän kuitenkin kesän aikana saada niihin muitakin kukkia kuin tämä yksi.

  Tämän kesän uusi kokeiluni on pasuunakukka, sellaista minulla ei ole ennen ollut.

Ensimmäiset kurkun näköiset nuput olivat kukassa jo valmiina,
saa nähdä saanko ne aukeamaan.

Huhtikuun puolella ostamani orvokit ovat vielä täydessä kukassa.


tiistai 24. toukokuuta 2016

Linnunlaulua ja lintuja

Nyt on se aika keväästä kun ilma on täynnä linnunlaulua.
Ensimmäiset aloittavat liverryksen jo ennen auringon nousua ja laulua kuuluu vielä hämärässäkin.
Itse pidän eniten mustarastaan laulusta, kaiketi siksi, että niitä on  aina pesinyt lähistöllä.
Tänä vuonna tonttimme ympäristössä on ilmeisesti useampia mustarastaiden pesiä, ainakin laulua kuuluu eri suunnista.

Keräsin tähän otoksia viime viikon aikana tontillamme kuvatuista linnuista.

Kirjosiepponaaras viettää suurimman osan ajastaan pöntössä, mutta perjantaina se istuskeli etupihan kylpyaltaan reunalla.

Kirjosieppouros jaksaa laulaa pitkin päivää, mutta välillä täytyy ruokaakin käydä nappaamassa.


Talitiaispariskunta pesii ainakin yhdessä pöntössä.
Siihen pönttöön lennetään jo melko usein, lieneekö poikaset jo kuoriutumassa.
Sunnuntaina yksi talitiainen ehti sentään kylpemäänkin.


Pikkuvarpusia pihalla näkee lähes päivittäin, vaikka ne eivät vieläkään jääneet pesimään tänne.
Tämä pikkuvarpunen kävi pesulla perjantaina.

Pesun jälkeen se istuskeli salavan oksalla kuivattelemassa höyhenpukuaan.

Sunnuntaiaamuna näimme tämän pikkuvarpusen etupihan kelon päässä.
Se oli märän näköinen ja asento vaikutti oudolta.
Aivan kuin se olisi kuivattanut höyheniään pyyhkimällä niitä kelon pintaan.

Hetken päästä se asettui normaalisti, joten ei sillä mitään vikaa näyttänyt olevan.

Viime viikolla näin ensimmäisen kerran västäräkin kylpemässä.
Lähellä pesivä sinitiainen taitaa pitää vahtia ketä altaalla käy, ainakin se ilmestyi heti paikalle.

Tässä toinen lintu, jota en ole altaissa ennen nähnyt.
Sunnuntaina seurasimme, kun pulu kiersi takapihan altaan reunoja ympäri.

 Vihdoin se uskaltautui veteen, mutta vain jalat kasteltiin.

Rastaat ovat innokkaita kylpijöitä.
Tämä mustarastas roiskutteli vettä etupihalla perjantaina.

Kylpemisen jälkeen oli perusteellinen höyhenten sukiminen altaan reunalla.
Kesken pöyhimisen se teki vielä uuden pyrähdyksen altaaseen aivan kuin joku kohta olisi jäänyt pesemättä.

 Räkättirastaiden kiireet jatkuvat, niillä on useampi pesä lähistöllä.
Kuuluu jatkuva räksätys, kun ne lentävät männyn oksille ja laskeutuvat sieltä matojahtiin.


lauantai 21. toukokuuta 2016

Ahkerointia tontilla

Olemme viime viikkoina ahertaneet erilaisissa pihatöissä oikein urakalla.
Meidän uurastamistamme taidetaan tarkkailla, varmaan ainakin oravan silmin se näyttää hullulta touhulta. 

Viime viikolla käsittelimme terassit puuöljyllä.
Sattui oikein hyvät aurinkoiset päivät, joten ne kuivuivat hyvin.

 Myös kaikki puutarhakalustot saivat saman käsittelyn.

Naapurin kissavanhus oli ihmeissään, kun tämä terassin kulmalla oleva vesiastia oli siirretty muutamaksi päiväksi pois vakiopaikaltaan.

 Tämän viikon tiistaina kävimme Perniössä taimiostoksilla.
Kesäkukkien lisäksi ostin tomaatin, paprikan ja kurkun taimia.

Keskiviikkona sain osan taimista jo paikoilleen kasvihuoneeseen, istuttaminen jatkui torstaina.

Osassa tomaateissa oli ensimmäiset kukat auenneet.

Aikaisemmin kylvämässäni salaatissa on jo pienet lehdet.

Herneenversoja pääsemme pian syömään.


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Aurinkoiset kevätpäivät

Viime viikolla saimme nauttia aurinkoisesta säästä.
Viikonloppu on sitten mennytkin vesisateen merkeissä.
Meillä on viikonlopun aikana satanut jo 40 mm.
Sade tekee kyllä hyvää luonnolle, alkoikin olla jo niin kuivaa ja pölyistä.

Viime viikolla olimme useana päivänä pihatöissä ja siinä sivussa tuli kuvattua kaikkea tontilla tapahtuvaa.


Lämpimät päivät saivat perhosetkin liikkeelle.



Myös kimalaisia lenteli paljon.
Niillä näytti olevan ongelmana se, ettei kukkivia kasveja oikein vielä löytynyt.

Pulupariskunta oleskeli näin lähekkäin pihamännyn oksalla.


 Myös sinitiaisilla näytti olevan "juttutuokio" meneillään kylpyaltaan reunalla.



 Räkättirastailla on ilmeisesti jo poikaset.
Ainakin tämä rastas keräsi ahkerasti matoja, pilkkoi ne pienemmiksi pätkiksi ja lensi sitten saaliineen pois.


Ensimmäisen leppäkertunkin onnistuimme näkemään ja kuvaamaan.

Kukkapuolella parhaiten rehottaa ikävä kyllä voikukka, joka ei innokkaasta kitkemisestä huolimatta yhtään vähene pihallamme.


Naapurin kissavanhuksenkin tapaamme paljon useammin, kun oleilemme ulkona.
Kissan ilmeet ja eleet ovat usein tosi kuvauksellisia.