Tähän aikaan vuodesta on hienoa seurata puutarhassa joka päivä esiin tulevaa ja lisääntyvää vihreyttä.
Kuvausta harrastavana ikuistan innokkaasti tätä kevään ihmettä, vaikka tiedän, että olen ottanut samanlaisia kuvia jo monena keväänä aikaisemminkin.
Pensaista ensimmäisenä kasvukautensa aloittaa lamoherukka, siinä on jo nuput näkyvissä.
Pihlajan lehdet vasta aloittavat poimujensa avaamista.
Sireenissä näkyy kukkaterttujen alut, jopa kukkien värin voi jo erottaa.
Myös erilaisia kasveja tulee jatkuvasti esille mullan alta.
Harmaata maata vasten niiden keväinen vihreys oikein korostuu.
Oravakin löysi kevään ravintotarjonnan, se söi jotain vihreää kasvia männyn juurella.
Huomattuaan minut se ensiksi istui tyynesti kuvattavana ja lopuksi käänsi kuvaajalle selkänsä.
Olen aikaisemminkin tehnyt juttuja tonttimme kivistä ja maan kivisyydestä.
Aina maata kaivaessa uusia kiviä tulee esille, yhtään kiveä ei tontille ole tuotu.
Aihe oli taas viime viikolla ajankohtainen, kun käytin useamman päivän kivikoiden siivoamiseen.
Työtä tehdessä tulee mieleen, ettei touhussa ole mitään järkeä.
Siivouksen jäljiltä roskattomat kivikasat ovat kuitenkin komean näköisiä.
Pihamajakan ympärilläkin on iso kivialue ja majakan ovelle menee tietysti kivinen tie.
Tontin pieniä korkeuseroja on pengerretty kivillä.
Kiviä on aseteltu ryhmiin, vierekkäin ja päällekkäin.
Niiden joukossa on rannoilta kerättyjä meren tuomia ajopuita.
Muovisilla houkutuslinnuillakin on alkanut uusi elämä tontillamme.
Nyt ne pesivät kivien välissä.
Vasemmanpuoleiset linnut ovat olleet pihakoristeina jo useamman vuoden, oikeanpuoleiset kolme lintua löysimme viime talvena.
Pesät rakensin rannalta kerätystä kuivasta heinästä ja munina pesissä on tietenkin kiviä.