maanantai 29. lokakuuta 2018

Tontillamme siirryttiin talviaikaan

Lokakuu lähenee loppuaan ja mekin olemme saaneet jo aavistuksen talvesta.
Lauantaiaamuna maassa oli ohut lumikerros, joka kuitenkin suli päivän aikana pois.
Tänään saimme maahan uuden valkoisen kerroksen, mutta eiköhän sekin häviä.

Lauantaina piti tietysti ikuistaa märkä ensilumi kasvien lehdillä.




Päivien viiletessä olemme aloittaneet lähes jokapäiväisen takan lämmittämisen.


Perjantaina tuli lehtien haravointi tältä syksyltä tehtyä.
Joka vuosi ihmettelen, kuinka paljon yhdessä keskikokoisessa vaahterassa on lehtiä.
Puussa niihin määrään ei kiinnitä huomiota, mutta maahan pudotessa sen näkee.


Meillä on tapana ottaa isännänviiri alas talviaikaan siirryttäessä ja nostamme sen taas paikoilleen vappupäivän iltana.


Laitoin myös viimeiset kesäkukat kompostiin ja istutin tilalle callunoita.




Aloitimme perjantaina lintujen talviruokinnan.

Alkuviikosta alkoi verstaalla valmistelevat toimenpiteet.
Meillä on aikaisemmin lautojen seipäät painettu maahan, mutta nyt päätimme kokeilla niille ristikkojalkoja.



       Muovisten lautojen alle valmistui vaneriset istuintasot, jotka sahauksen jälkeen tietysti piti hioa ja reijittää.




Tällaisia laudat olivat valmiina verstaalla ja ulkona paikoillaan.
Toisella laudalla tarjoillaan pähkinöitä, toisella kuorittuja auringonkukansiemeniä.



Heti perjantaina lautoja käytiin tutkimassa ja ihmettelemässä.



Vuodesta toiseen olen seurannut talitiaisten ruoanhakua.
Taatusti etsitään se suurin pähkinä.



     Perjantaina yrittäessäni kuvata ruokailijoita huomasin, miten nopeasti ja varovasti laudoille livahdettiin.
Sain usein vain tällaisia peräkuvia, kuten tästä töyhtötiaisestakin.


Lautojen lähellä olevan pensaan alla on kierrellyt yksi punarinta, mutta laudoille ruokailemaan se ei uskaltautunut.
Laitoimme yhden kiven päälle vanhan puisen laudan.
   Ei siihen kyllä punarinta mennyt, mutta käpytikan mielestä se oli varmaan mukava ruokapaikka. 


Sunnuntaina ruokintapaikalle ilmestyi seitsemän pikkuvarpusta, jotka myös löysivät puulaudan.
Tänään vaihdoimme tämän tilalle muovisen umpilaudan, jottei ruoan joukkoon päästä ulostamaan.


Lintujen joukossa ikävä kyllä näkee aina sairaita yksilöitäkin.
Tämä viherpeippo oli eilen juomassa ja syömässä.
Sen nieleminen näytti tosi vaikealta, vesikin valui osittain nokasta pois


Lauantaina ensimmäinen oravakin löysi laudat, auringonkukansiemenet maistuivat.
Tämä vaikutti melko pienikokoiselta, varmaan loppukesän poikasia.






Takapihalla omenatarjoilu jatkuu.
Seuraavan kuvan oravauros on oikein omistajan ottein herkussa kiinni.


Kerroin viime jutussani yhden naapurimme kissan vierailusta pihallamme.
   Viikko sitten lauantaiaamuna perheen toinen kissa tuli keittiön ikkunan taakse katselemaan meidän aamuteen juontia.



torstai 18. lokakuuta 2018

Kissavieras ja pihan lintuja


Pihallamme kävi vierailulla yhden naapurin kissanpoikanen.
Pääsen harvoin kuvaamaan kissoja, joten tämä kissavieras joutui kuvauskohteekseni.



Puutarhassamme oli nurmikon paikkaus meneillään ja haravan liikkuminen oli kissanpoikasen mielestä mukava leikki.


Löytyi myös komea heinätupsu, joten kissamaiseen tapaan sitä syötiin nautinnolla.



Sitten vieras kyllästyi pihamme tutkimiseen ja lähti kotimatkalle.


Kylpemistä jatketaan edelleen.
Lintuja tosin häiritsee altaaseen pudonneet puiden lehdet, välillä niitä yritetään nostella poiskin.




Tali- ja sinitiaisten lisäksi nykyisin vakituisia kävijöitä ovat töyhtötiaiset.



Seuraavissa kuvissa on töyhtötiaisen kylpemisen jälkeistä tyylikkyyttä.



   Tätä kuvaa katsoessa tuli ihan mieleen, että sinitiainen olisi "känkkäinen", olisiko nuo lehdet syynä synkkään ilmeeseen.


Punarinta kastelee hienostuneesti vain jalkansa ja joskus hiukan päätä.


Tällä viikolla rastaita ei kylpyaltailla ole enää näkynyt.
Ne ovat varmaan lähteneet jo muuttomatkalle.
Viime viikolla kylpemistä vielä harrastettiin innokkaasti.







Käpytikat ovat edelleen jokapäiväisiä juomavieraita altaiden reunalla.
Ensimmäinen kuva on etupihan, toinen takapihan kylpyaltaalta.



Töyhtötiaiset touhuavat tontilla.
On hauska nähdä, miten tuon töyhdön asento muuttuu, välillä se on pystyssä, välillä takaviistossa.




Sinitiaisiakin pensaikoissa näkyy päivittäin.