tiistai 28. huhtikuuta 2020

Huhtikuun viimeisen viikon elämää


Olemme sään puolesta palanneet normaaliin huhtikuiseen koleuteen muutaman melkein kesäisen päivän jälkeen.
Useana aamuna on ollut nollakeli, lintujen kylpyaltaatkin ovat olleet ohuen jään peitossa.

Perennapenkistä työntyy vähitellen uusia kasveja.
Seuraavan kuvan ilta-auringon valossa kylpevät alut ovat töyhtöangervoja.


Meillä on useana vuonna yhden karviaispensaan juurelta noussut muutama hento tulppaani.
Niitä ei ole sinne istutettu, mutta on aina mukava huomata niiden ilmestyminen esille.


Kaikkein innokkaimmin kukintaansa aloittavat varmaan jokaisen puutarhanomistajan vähemmän odottamat kasvit, voikukat.


Lintuja näkee pihalla säännöllisesti, vesiastioiden olinpaikat muistetaan.
Tämän peipposen kuvasin keittiön ikkunasta sunnuntaina.



Pulupariskunta kiertelee edelleen nurmikoilla etsien syötävää ja vesikin maistuu.



Räkättirastaat kylpevät jo innokkaasti.
Tämä etupihan allas on näille isommille linnuille matala, mutta kyllä puhdistautuminen silti onnistuu.



Räkättirastaat kulkevat myös pitkin nurmikoita ja matojakin näyttää löytyvän.


Sepelkyyhkypariskunnan näkee myös päivittäin kiertelevän nurmialueilla, joten ilmeisesti sieltä ravintoa löytyy.



Seuraava kuva on napattu sunnuntaiaamuna keittiön ikkunasta.
Pikkuvarpusilla on pesänteko meneillään, jotain hyvää pesäainetta on löytynyt täysi nokallinen.


Takapihalla yhden pensaan oksassa on jo pari viikkoa ollut pieni höyhen.
Olen odottanut, koska joku pesänrakentaja sen löytäisi.


Lintujen lisäksi etupihalla vierailee säännöllisesti kaksi oravaa.
Mielestäni seuraavan kuvan yksilö on uros.


Tämä yksilö on imettävä naaras.
Sillä on karvanvaihto meneillään, ruskea kesätakki, mutta harmaat talvihousut.


Seurasin tuon naaraan edestakaista touhuamista ikkunasta.
Nisät näkyvät selvästi.


Oravat muistavat aina käydä tarkastamassa kelon päällisen.
Naaras taisi haistella edellisten kävijöiden hajuviestejä, uros otti leppoisammin.



Tapasin sunnuntaina takapihalla "vanhan tuttuni", urosoravan.
Kuvasin parin metrin päässä herran juomista.
Välillä se nosti päänsä vesiastian syvyyksistä ja katseli kuvaamistani.



Meidän isännän verstaalla on vuosikausia valmistunut linnunpönttöjä yli oman tarpeen.
Keväisin puhdistuksen yhteydessä niitä ja niiden paikkoja vaihdellaan.
Mietimme, missä ylimääräisiä pönttöjä voisi säilyttää ja keksimme tehdä toisen pihavaraston takaseinään pönttövaraston.



tiistai 21. huhtikuuta 2020

Kevään etenemisen seurailua ja työntekoa tontilla


Kevään etenemisen merkkejä luonnossa odottaa joka vuosi yhtä hartaasti.
Tänne kylmän meren äärelle kevään lämpö on saapunut vasta tällä viikolla.

Kiertelin sunnuntaina kuvaamassa tontin puita ja pensaita.
    Muutamissa pensaissa näkyy jo pieniä lehtiä, mutta esimerkiksi aroniassa ja sireenissä on vielä silmuvaihe.





Pari viikkoa takaperin levitin vähän uutta multaa perennapenkkiin.
Nyt mullan alta nousee kukkien hentoja alkuja.

Unikoiden lehdet ovat vaaleanvihreitä ja nukkapintaisia.


Akileijojen alut tuskin erottuvat mullasta.


Kevätvuohenjuurien lehdet ovat vielä tosi pieniä.


Terassin edustalla kasvava kivikkokasvi on näin keväisin kellertävän vihreä.
Kimalaiset kiertelivät jo sunnuntaina pehkoa etsien kukkia, joista ensimmäiset ovatkin jo auenneet.


Sipulikasveista krookuksien kukinta alkaa olla ohi, scillat jatkavat kukintaansa.



Mansikkamaatkin saivat uuden multakerroksen pinnalleen.
Niin kylmää on ollut, että uusista lehdistä näkyy vain pieniä alkuja.


Raparpereille paistaa aurinko.
Vuodesta toiseen tulee ihasteltua noita maasta esiin tulevia ryppyisiä lehtiä.



Meillä on lämpökompostorin lisäksi puinen kehikko, johon laitetaan puutarhasta tuleva haravointijäte yms.
Viime viikolla isännällä oli ohjelmassa kompostien tyhjennys.
    Sieltä tulevan mullan joukossa oli paljon roskaa ja käpyjä, joten isäntä rakensi kottikärryjen päälle sopivan seulan.
Seulottua multaa tuli paljon, sitä levitettiin nurmikolle ja pensaiden juurille.





Takapihalla on myös toinen kehikko, johon ylimääräistä multaa säilötään.
Kasvatan tässä laatikossa kesäisin esim. kehäkukkia.
Syksyisin laitan siihen talvehtimaan kaikki ruukuissa kesän olleet monivuotiset kasvit.


Ennen tuota kompostien tyhjennystä kaivoin syksyllä istutetut juurakot laatikosta pois.




Laitoin tuohon laatikkoon syksyllä myös viimekesäiset amppelimansikat.
Nyt istutin ne uudestaan ruukkuihin ja katson lähtevätkö ne kasvamaan.


Viinisuolaheinät ovat vuosikausia kasvaneet kesäisin ruukuissa.
Syksyisin olen laittanut ne talvehtimaan muiden juurakoiden kanssa.


Lauantaina avasimme tämän vuoden terassikauden juomalla ensimmäisen kerran kahvit ulkona.


Kahvia juodessa katselimme pihan lintujen touhuja.
Aloin ihmetellä, että mikä lintu juoksee edestakaisin kauempana olevan kiven päällä.
Tarkemmin katseltuani totesin, ettei se ollutkaan lintu, vaan hiiri.
Se juoksi vajan alta, kiven yli ja männyn runkoa pitkin oravien laudalle auringonkukansiemeniä hakemaan, koko ajan edestakaisin.

Menin kameran kanssa kiven viereen ja odottelin hiiren saapumista.
Hiiriä olikin kaksi, mutta en onnistunut niistä yhteiskuvaa saamaan.



Yllätyksekseni yksi hiiri meni juomaan kivellä olevalle lautaselle, vain muutaman metrin päähän minusta.



Oravatkin jatkavat oleilua takapihallamme.
Yksi niistä on erityisen mieltynyt pöntössä asustamiseen.


Pöntön katolla on myös mukava istuskella.



Sunnuntaina kuvasin tämän oravan hidasta tuloa alaspäin.
En onnistunut näkemään oliko se naaras.
Jospa pian saamme pieniä oravanpoikasia pihallemme.


Kiertelin kameran kanssa myös varsinaisen piha-alueen ulkopuolella.
Kuvasin apiloita, jäkäliä ja sammalia.