sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Huhtikuun loppupuolen tapahtumia tontillamme

Lintuja ja oravia liikkuu edelleen tontillamme.
Me olemme siirtyneet talvisesta ruokinnasta ja sen kuvaamisesta pesinnän seuraamiseen ja kuvaamiseen.

Reilu viikko sitten kuulin kolahduksen, joten arvasin jonkun linnun lentäneen päin ikkunaa.
Yhden ikkunan edestä maasta löytyi käpytikka.


Aluksi lintu oli ihan tajuttomana, mutta vähitellen pää nousi pystyyn ja silmät alkoivat liikkua.
Jalat eivät vielä pitäneet.


Vähitellen se virkistyi, mutta viihtyi edelleen kämmenelläni.


Nostin sen salavan rungolle, jalkojen otekin alkoi pitää.


Hetken päästä lintu siirtyi männyn rungolle ja jatkoi matkaansa eteenpäin.


Viime sunnuntaina puutarhatöitä tehdessämme huomasimme oravan kantavan pesäaineita toiseen isoaukkoisista pöntöistä.
Sinne vietiin kuivia ja tuoreita männynoksia ja isoja tuppoja sammalta.



Pesänrakennus oli ilmeisesti raskasta, koska orava makasi pitkän aikaa pöntön katolla.


Välillä se kävi myös syömässä pähkinöitä.
Tätä kuvaa katsoessa huomasin, että nisät näkyi, joten poikaset oli jo olemassa.


Pesän valmistuttua orava vietti pitkät ajat aukolla katsellen ulos.
Osa pesän pehmikkeistä oli jäänyt suuaukon koristeeksi.


Maanantaina huomasimme pöntössä liikettä.
Välillä siellä näkyi pieni nenänpää tai silmä.
Poikaset oli siirretty ilmeisesti aamun aikana pönttöön jostain toisesta pesästä.
Oravallahan on useita ns. vaihtopesiä, joten tätä vaihtoa varten pönttöä pehmustettiin
 edellisenä päivänä.



Iltapäivällä pöntön aukolle ilmestyi pikkuoravia kurkkimaan.
Ulkona varmaan näkyi kaikkea mielenkiintoista, kuten puun juurella kuvaava ihminen.



Tiistaina poikaset tulivat ulos pöntöstä ja lähtivät kiipeilemään.
Näimme, että niitä oli kolme.
Liikkuminen oli vielä hidasta ja hapuilevaa.


Kaksi seuraavaa kuvaa on otettu keskiviikkona aamupäivällä.
Emo oli pöntön katolla ja poikaset kurkkivat pöntöstä.
En tiedä, toiko emo poikasilleen jo jotain kiinteää ruokaa vai houkutteliko se poikasia liikkeelle.



Keskiviikkona kiipeilyharjoitukset jatkuivat edelleen.
Ennen ulos tuloa haisteltiin aukon reunukset tarkkaan.




Ensimmäinen poikanen on päässyt pöntön katolle asti.


Seuraava tekee samanlaiset haistelut ennen kiipeämistä.



Torstaina poikasia ei enää pöntöllä näkynyt, ne oli varmaan siirretty taas uuteen paikkaan.
Oravanaaras on käynyt ruokailemassa tontilla, näin sen viimeksi eilen.

Tänä aamuna näimme puissa kisailevan kolme oravanpoikasta, joten pihalle oli tultu takaisin.
Meno oli jo melkoista, joten kiipeilytaidot on kehittyneet.
Vesisateessa sain napattua yhden kuvan kiipeilijöistä.


Tontillamme on joka vuosi pesinyt yksi kirjosieppopari.
Yksi pöntöistä laitetaan paikoilleen vasta huhtikuun lopulla, yritämme välttää kirjosieppoja valtaamasta tiaisten varaamia pönttöjä.
 Perjantaiaamuna näimme kirjosieppouroksen saapuneen ja tutkivan eri pönttöjä. 


Yleensä on mennyt useampia päiviä, ennen kuin naaras on saapunut.
Nyt linnut ovat tulleet melko peräkkäin, sillä näimme naaraan eilen alkuillasta hopeapajun oksalla istumassa.
Illalla pariskunta näytti kiertelevän ympäri tonttia kurkkien jokaisen pöntön sisälle.
Saa sitten nähdä, minkä asumuksen naaras valitsee.



Hauskaa Vappua!
toivottaa kaikki tontin asukkaat


sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Kevät etenee tontillamme

Yksi varma kevään merkki on kurkien muutto.
Päättyvän viikon aikana niitä on näkynyt ja kuulunut useana päivänä Hangon yläpuolella.


Kurkien äänien kuuluessa tulee aina tähyiltyä taivaalle.
On hienoa seurata lintujen kiertelyä niiden noustessa korkeammalle.
Alakuvassa suunnistetaan jo pohjoista kohti ja aura alkaa muodostua.


Taivaalle tähyillessä voi nähdä myös kotkia.
Tässä yksi merikotka, niitä näkyi tontin yläpuolella yhtä aikaa kuusi yksilöä.


Tähän aikaan tulee katseltua myös lumen alta paljastuvaan maahan.
Isomaksaruohojen alut on jo selvästi näkyvissä.


Olemme avanneet myös terassikauden, joka meillä tarkoittaa päiväkahvien juontia ulkona.
Lauantaina tarjolla oli kahvin lisäksi toscakakkua.


Kylpykausikin on jo meneillään.
Lauantaiaamuna räkättirastas kävi etupihan altaassa kylpemässä.
Toimitus oli kyllä melko pikainen kesäaikaan verrattuna, mutta kyllä höyhenpeite oli kivelle noustessa märkä.




Punarinnat ovat saapuneet tontillemme.
Niitä näkyy useita yksiöitä pomppimassa ympäriinsä.
Kaksi seuraavaa lintua on kuvattu takapihan pensaassa.



Tämä punarinta ruokaili ilta-auringossa etupihan talipötköllä.


Meillä oli ruokinta-ajasta jäljellä yksi talipötkö, jonka laitoimme noin viikko sitten tarjolle.
Punarintojen lisäksi se maistuu myös käpytikkapariskunnalle.
Ne käyvät ruokailemassa eri aikaan, ylemmässä kuvassa naaras, alemmassa uros.



 Mustarastasuros ja naaras käyvät myös molemmat hakkaamassa talipötköä, joka on nyt huomattavasti pehmeämpää syötävää kuin pakkasten aikaan.


    Katselimme tuon yläpuolella olevan mustarastaan ja tämän räkättirastaan komeaa kiiltävää höyhenpeitettä.
Haluamme uskoa, että öljyllä kostutetulla talviruoalla on osuutta asiaan.


Tässä yksi tonttimme oravista, kuten näkyy, niin kyse on uroksesta.
Näin tyynesti se nakertaa pähkinää pöntön katolla, tuuli vain heiluttelee korvia.


Tuo uros taitaa myös pitää talipötköstä.
Seuraavista kuvista näkee, että pötkön viimeisetkin rippeet pitäisi saada.






sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Lumisateesta kevätkeleihin

Toisena pääsiäispäivänä saimme uuden lumipeitteen.


Lintujen ruokintapaikalla oli paniikki, ruoan tarvitsijoita oli paljon.
Leipä-öljy-siemenseosta piti tehdä useampi astiallinen päivän aikana.


Pihalla oleilleet kottaraisetkin olivat ruokaa vailla.


Omenoita ruokintapaikalla on viikon aikana syöty entiseen malliin.
Nyt olemme ajatelleet alkaa vähentää ruoan määrää, koska maa on paljaana.


Tilhetkään eivät odotuksestamme huolimatta näytä lähtevän liikkeelle.
Innokkaasti, keskenään välillä kinastellen ne jatkavat omenoiden nokkimista.



Omenat maistuvat myös oraville, tässä muutama syöntikuva.
Välillä on niin onnellinen tilanne, että pääsee käsiksi kokonaiseen omenaan, joskus on vain kara jäljellä.



Tässä yhden aamupäivän omenansyöjä, ensiksi näkyi vain korvat omenan takaa.



Kuusitiainen oli pitkään pois ruokintapaikalta.
Torstaina se ilmestyi takaisin.
Ihmettelimme, miksi se oli höyhenpeitteeltään noin "pöllähtäneen" näköinen.



Tällä viikolla Hankoon on saapunut paljon muuttolintuja.
Ensimmäinen peippoparvi ilmestyi pihaamme torstaina, toinen lauantaina.
Molemmissa oli sekä järripeippoja, että tavallisia peipposia.
Hyvin nälkäisiä ne olivat muuttomatkan jälkeen, ruokaa etsittiin innokkaasti.





Tämä peipponen oli eilen hietikolla hyvin uupuneen näköisenä.


Laitoimme betoniset lintujen kylpyaltaat paikoilleen perjantaina.
Lauantaiaamuna vesi oli jäässä.
Orava sai reunasta vähän juomavettä, muuten liikkuminen altaassa vaikutti luistelulta.




Tilhikin kävi tutustumassa vesitarjoiluun.


Sinitiainen tuli varovasti altaan reunalle ja joi vettä.



Se meni myös seisomaan veteen.
Tätä kuvaa katsoessa tuli mieleen, että taitaa jalkoja palella.


Yksi orava asustaa pöntössä koko ajan.
Meitä kiinnostaa kovasti, että olisikohan siellä poikaset.


Pöntön katolla käy toinen orava istuskelemassa.


Tämä oravauros on tainnut löytää jotain mielenkiintoista koivun oksalta.



Keinun päällinen on aina ollut oravien suosikkipaikka.


Kun laitoin tuonne ensimmäiseksi kuvaksi lumisen norjanangervon, niin täytyy laittaa
tähän loppuun eilen otettu kuva kivikkokasvista, joka on tullut lumen alta esille.