sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Pihatöitä jatketaan ja talviruokintaa lopetellaan


  Jokakeväinen ajatus siitä, että pihat pitäisi saada mahdollisimman pian kesäkuntoon on taas iskenyt meihin.
Viime viikon yhden aurinkoisen päivän käytimme taas aamusta iltaan tontilla ahertaen.

Isäntä aloitti pesemällä terassin katon, sitten pesimme ja siivosimme terassin.
Nostimme kalustot varastosta tulevia keväisiä kahvihetkiä odottamaan.



Muilta terasseilta siivottiin enimpiä roskia lehtipuhaltimen avulla.


Takapihan avoterassilla kalustot ovat talvisin pressun alla.
Isäntä otti peitot pois ja purki kehikon.
Nyt terassi olisi käyttövalmiina.
Paikka on kyllä sen verran viileä, että ei siellä tarkene vielä istuskella.



Vanhan padan päällä on talvisin kansi, ettei sinne kerry liikaa vettä.
Kansi poistettiin, padassa kasvava isomaksaruoho oli jo hyvässä kasvussa.



Päivänliljojen alut nousevat perennapenkistä.


Vuorikaunokin juurakko työntää myös uuttaa kasvustoa.


Ensimmäiset krookuksen nuput ovat pieniä, mutta avautuivat jo hetkeksi auringonpaisteen osuessa niihin.


Osassa pensaissa on isot silmut, tällaisia pieniä lehdenalkujakin näkyy.


Lintujen talviruokintapaikat olivat tänäkin talvena suosittuja, vaikka meillä ei juuri luntakaan ollut.
Ruokinnan takia kyllä kaipasin pakkasta ja lumipeitettä, puhtaanapitoa tällaisena talvena sai tehdä tavallista enemmän, koska pelkään tautien leviämistä lintujen keskuudessa.
Nyt olemme alkaneet lopetella ruokintaa, vain muutamalla laudalla on enää syötävää tarjolla.

Ruokintapaikalla käyneitä lintuja ja oravia tuli talven aikana kuvattua runsaasti, keräsin tähän vielä maaliskuisia kuvia ruokailijoista

Sini- ja talitiaiset söivät mieluiten talipötköä, joka tällaisena leutona talvena ei kovettunut liikaa.





Siementarjoilu oli viherpeippojen, vihervarpusten ja pikkuvarpusten mielestä parasta ruokaa.





Mustarastaat söivät omenaa ja talipötkö maistui myös niille.




Rastaiden mielestä parasta ruokaa oli ruokintakatoksessa tarjoiltu öljyllä kostutettu leipä, joka oli höystetty omenakuutioilla, rusinoilla yms.

Ruokintakatos on viety pois ja pesty odottamaan seuraavaa talvea.
Totutin lintuja ruokinnan vähenemiseen laittamalla niille vain aamuisin ruokaa tarjolle (tietenkin lautaselle).
Hyvin se leipäseos löydettiin ilman katostakin, tiaisetkin osallistuivat ruokailuun.



Maanantaiaamuna ruokintapaikalle ilmestyi kahdeksan nälkäistä tilheä.
Ne löysivät omenatarjoilun ja nokkivat päivän aikana kolme omenaa.
Kuvasin tietysti innolla näitä komeita ruokailijoita, sisältä ikkunan läpi.






Tilhet tuntuivat olevan melko riitaisia, ilmeisesti kevätaika ja nälkä vaikuttivat.



Lintujen lisäksi oraville on ollut opettelemista ruokinnan vähenemiseen.
Talipötkö on ollut niidenkin mielestä herkullista.


Omenat ovat myös maistuneet, niitä on syöty monenlaisissa asennoissa.




maanantai 16. maaliskuuta 2020

Tontin kevättöitä ja kissojen kuvausta


Maaliskuu innostaa aina aloittamaan pihatyöt.
Tänä vuonna ei lumikinosten rippeetkään ole esteenä työnteolle, luntahan meillä on ollut vain muutamana päivänä ohut kerros maan pinnalla.

Viikko takaperin aloitimme pensaiden leikkauksen.
Leikkaan joka kevät kadun varressa olevat happomarjapensaat suurinpiirtein samaan korkeuteen, puuaitaa matalammaksi.




Yksi erillään kasvava happomarja oli viime kesänä tosi huonon näköinen, osa oksista oli lehdettömiä.
Yritin nyt harventaa ja leikata sitä tavallista enemmän, jos se vaikka vielä innostuisi kasvamaan reheväksi pensaaksi.


Meillä on neljä salavaa.
Myös niitä leikkaamme joka kevät melko reilusti, koska niiden kasvupaikat ovat ahtaita.



Etupihalla kasvaa matala rehevän vihreä pensas, jonka nimeä en tiedä.
Leikkaan sen keväisin alas.
Leikkauksen jälkeen laitoimme multakerroksen juurakon päälle.



Männyistä sahattiin alaoksia pois, jotta tontille tulisi vähän enemmän valoa.


Isäntä kuori parimetriset oksat.
Suunnitteilla on "rakentaa" näistä oksista jotakin tontin perälle.
Työkaluina olivat kuorintarauta ja kassara.


Kevään etenemisen myötä kissoja on alkanut näkyä kierroksilla.

Pihatöitä tehdessämme varaston ovi oli jäänyt auki.
Yksi naapuruston kissa kävi tekemässä tarkastuksen sisällä.



Musta kissahan on jo muutaman kuukauden ajan käynyt syömässä rastaille tarkoitettua öljyllä kostutettua leipää.
Meillähän on etupihan ruokintapaikan ympärillä ollut aita koko talven.
Pystytysvaiheessa siihen jätettiin pieni aukko, josta rastaat kulkivat aitauksen sisään.
Kissahan oppi tietysti myös aukon paikan.
Muutimme sitten aitauksen kokonaan umpinaiseksi.
Rastaat oppivat heti ylittämään aidan lentämällä.
Kissa kiersi pari päivää aitauksen ulkopuolella ymmärtämättä, miten sisälle mennään.
Sitten se otti kissamaiset loikat käyttöön.
Kuvasimme keittiön ikkunasta kevyen aitaukseen menon ja sieltä poistumisen.







Kevät on varmaan monelle kodille tulppaaniaikaa.
Kukat kestävät ja aukeavat välillä paremmin, välillä huonommin.
Viimeksi ostamani kukat aukesivat mielestäni kauniisti, joten niitä oli pakko kuvata.