Heinäkuussa tontilla tavattuja erilaisia eläimiä

Helteiset säät jatkuvat eikä sateita ikävä kyllä ole saatu.

 Kuivuus vaikuttaa myös eläinten elämään, juomavettä ei luonnosta löydy.

Tonttimme vesialtaat ovat ahkerassa käytössä.

Linnunpoikasia näkyy paljon, pesinnät ovat ilmeisesti onnistuneet hyvin.

Olen entiseen tapaan kuvannut tontin lintuja, lähinnä niiden oleillessa kylpyaltailla.

Seuraavassa muutama kuva aikuisista linnuista, viherpeippo, talitiainen, sinitiainen ja pikkuvarpunen.

Huomasin keittiön ikkunasta, että sinitiainen oli tuonut kaksi poikastaan kylpemään.

Nämä neljä kuvaa onnistuin kylpijöistä tuuletusikkunan aukosta ottamaan.

Yhtenä päivänä näin todella pienen sinitiaisen poikasen altaassa yksinään kylpemistä opettelemassa.

Lintu oli mielestäni kuin joku pääsiäistipu, pieni ja pörröinen.

Peipposen poikaset ovat myös kylpeneet innokkaasti, mutta niitä näkee vain takapihan altaalla, joka on suojaisemmalla paikalla pensaiden ympäröimänä.

Sinitiaisen poikaset ovat löytäneet jo isotuomipihlajan kypsät marjat.

Koska lintuja on paljon ei voi välttyä onnettomuuksilta, ikkunaan törmäämisiltä.

Isokäpylinnun poikanen löytyi maasta ikkunan alta.

Laitoimme sen toipumaan puun oksalle, hyvin se hetken päästä lähti lentoon.

Muuten isokäpylintuja näkee pihapiirissä vain juomassa lintujen kylpyaltailla.

Monenlaisia pienempiä liikkujiakin tontilla näkee.

Seuraavassa kuvassa lienee jonkun perhosen toukka.

Tuntuu, että tänä kesänä on tavallista enemmän perhosia, kimalaisia ja muita pieniä lenteleviä edellisiä kesiä enemmän.

Heinäsirkkojen sitiritystä kuuluu myös paljon. 

Normaalikesinä meidän varjoisalle tontille perhoset ilmestyvät vasta elokuun puolella, yleensä silloin kun isomaksaruoho availee kukintojaan.

Tässä muutama kuva pihan perhosista, kaksi neitoperhosta, suruvaippaa ja amiraalia.

Perhosia ja kimalaisia varten olen avannut perhosbaarin, se on hyvin suosittu.

Oraville on edelleen tarjoiltu omenaa, tosin vesi on se, joka oravatkin tontille tuo.

Kaksi ensimmäistä kuvaa on nuoremmasta oravasta, ilmeisesti kevään poikanen.

Jälkimmäiset kuvat on säännöllisesti juomassa käyvästä oravanaaraasta.

Kissojakin tontillamme vierailee.

Seuraavien kuvien kissan kuvasin yhtenä helteisenä päivänä.

Ilmeisesti se oli löytänyt varjoisan lepopaikan norjanangervojen välistä.

Toisen kissan näimme yhtenä aamuna juomassa etupihan lintualtaalla.

Juomakuvaa en ehtinyt ottaa, mutta juomisen jälkeen kissa alkoi kelliä penkillä ja huomasi myös kuvaajan ikkunassa.

Puutarhasta löytyy katseltavaa ja syötävää

Helteet jatkuvat edelleen, päivä- ja yölämpötilat vain nousevat.

Puutarhan kasvien hengissäpitäminen alkaa olla jo lähes toivotonta, joten sateen tuloa odotetaan hartaasti.

 Kukkia jaksaa vielä kastella päivittäin, mutta on surkeaa katsella puiden ja pensaiden lehtien kellastumista ja varisemista.

Perennapenkki on nyt komeimmillaan.

Penkin takana on iso kivi, joka suojaa kasveja pahimmalta kuivumiselta.

Töyhtöangervojen kukinta alkaa olla ohi, mutta kuunliljat aloittavat kukintaansa.

Rusopäivänliljoissa oli tänä vuonna enemmän nuppuja kuin edellisinä vuosina.

Vanhassa padassa ja yhdessä ruukussa kasvavat isomaksaruohot voivat hyvin ja kukkanuppuja on paljon.

Mansikan satokausi tuli tänä vuonna tavallista aikaisemmin ja oli nopeasti ohi.

Sato oli melko hyvä, niitä syötiin ja pakastettiinkin tavallista enemmän.

Jokakesäinen mansikkakakku kuului tietysti myös mansikka-ajan ohjelmaan. 

Karviaiset alkavat pikkuhiljaa kypsyä, muutaman marjan olen jo maistellut.

Pensasmustikoissakin näkyy ensimmäiset marjat jo saaneen sinistä väriä itseensä.

Tontillamme kasvaa pienellä alalla mustikkaa.

Sielläkin alkaa marjat olla sinisiä, mutta kooltaan ne ovat melko pieniä.

Metsässä en ole marjatilannetta käynyt vielä tutkimassa, mutta luulen sielläkin marjojen olevan veden puutteen takia samanlaisia pienikokoisia.

Toisen mansikkamaan taakse kylvimme pussillisen herneitä, pian niitäkin pääsee syömään.

Linnuillekin on kohta runsaasti ruokaa tarjolla kun isotuomipihlajan marjat alkavat kypsyä.

Mustarastaita on jo näkynyt marjasadosta nauttimassa, ne ovat myös sinitiaisten mieleen.

Tämä helleaika on ollut vähän liian kuuma pienen kasvihuoneen kasveilla, kastelua ja suihkutusta on saanut tehdä jatkuvasti.

Onneksi kasvihuoneen paikka on sellainen, että se on muutaman tunnin päivästä varjossa.

On sieltä jo vähän satoakin saatu, tilliä ja persiljaa olen pakastanut pariin otteeseen.

Avomaankurkuista on saatu syötäväksi kymmenkunta kurkkua.

Samanaikaisesti kukinta jatkuu ja sieviä pieniä kurkunalkuja ilmestyy esiin.

Pieni paprikan taimi on täynnä satoa, ensimmäisiin alkaa jo väriäkin tulla.

Raakileita on varsinkin tavallisissa tomaateissa runsaasti, sadon kypsymiseen ja maisteluun menee kyllä vielä aikaa. 

Pensastomaatin raakileet ovat niin suojassa lehtien alla, että kuvattaessakin lehtiä piti nostella sivuun.

Minulla on myös yksi pihvitomaatin taimi, johon on tullut vain muutama raakile.

En tiedä mikä kasvia vaivaa, se on kukkinut hyvin, mutta suurin osa tomaatinaluista tippuu kukinnan jälkeen pois.