keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Lehtien haravointia ja oravien kuvaamista

Tähän aikaan syksystä meidän lisäksemme varmaan moni muukin omakotitalossa asuva harrastaa lehtien haravointia.

Meillä vaahtera, salavat ja muutama isolehtinen puu ovat jo lähes lehdettömiä.
Suurin osa pensaista on kuitenkin vielä täynnä lehtiä, joten haravointia riittää.
Suurin haravointiurakka meidän tontilla on kuitenkin männynneulaset.
Niitä oli tänäkin syksynä paksu kerros nurmikoilla ja hietikoilla.

Tällä viikolla lehtien keruussa oli hankaluutena kova tuuli, vaahteran lehdetkin levisivät ympäriinsä, nurmikolle ja viereiselle kadulle.
Lennellessään ne tarttuivat kiinni esimerkiksi pensaiden oksistoihin.


Meillä haravointiroskat kerätään muovisiin kasseihin, jotka varastoidaan peräkärryyn jäteasemalle vientiä odottamaan.




Laitoin alkuviikosta osan kesäkukista kompostiin.
Pakkasiahan meillä ei ole ollut, joten kukat jatkoivat kukintaansa, mutta lehdistö alkoi olla huonokuntoisen näköinen.


Pelargonioista en raskinut vielä luopua, ne kukkivat edelleen.



Amppelimansikat eivät tänäkään syksynä ole vielä lopettaneet kukintaansa, raakileitakin niissä näkyy olevan.



Sisukas kanttarellien etsiminen tontilla tuottaa jo vähän tulosta, muutama sieni on löytynyt.


Pikkulintuja tontilla liikkuu paljon, mutta rastaita eikä tilhiä ole näkynyt, joten pienen pihlajamme marjat ovat edelleen paikoillaan.



Pihatöissä on tietenkin kamera mukana, joten oravakuvaustakin on vähän päässyt harrastamaan.
Oravien tulon kuulee hyvin rapinasta männyn rungolla.



Rapinan kuullessani olen usein mennyt puun juurelle kameran kanssa.
Joka kerran orava näyttää yhtä hämmästyneeltä huomatessaan kuvaajan.



Palkinnoksi kuvaamisesta orava saa vähän pähkinöitä.



tiistai 5. lokakuuta 2021

Lokakuun alun värejä ja kylpeviä lintuja

Lokakuusta on kulunut jo muutama päivä.
Sää jatkuu leutona ja vaihtelevana, sekä aurinkoa, että sadetta saadaan.

Sateen jälkeinen puutarha on kaunis, joten tein kierroksen tontilla katselemassa ja kuvaamassa vesipisaroita.



Lämpimästä säästä huolimatta syksy etenee ja puutarhan kasvit muuttavat värejään koko ajan.
Kuunliljat olivat vielä vähän aikaa takaperin vihreitä, nyt lehdet ovat kellastuneet ja menettäneet ryhtinsä.


Myös etupihalla oleva koivuangarvo on menettänyt kauniin syysvärinsä ja muuttunut täysin keltaiseksi.


Pienen tuhkapensaan vihreät lehdet ovat muuttuneet vajaassa viikossa punakeltaisiksi. 


Paikoitellen maata peittää jo runsas keltaisten lehtien kerros.
Joukosta löytyy myös näin vahvan punaisia lehtiä.


Viikonloppuna huomasin vielä yhden sisukkaan kimalaisen isomaksaruohon kukinnoissa, sen liikkeet olivat kyllä melko hitaita.


Linnut jatkavat innokasta kylpemistä.
Altaassa ja sen ympärillä voi olla kymmenkuntakin lintua, kylvyssä tai kylvystä poistumassa.




Joskus sentään joku lintu tämän talitiaisen tavoin kylpee rauhallisesti yksinään.



Viime perjantaina satuin vilkaisemaan toisen, kiven päällä olevan altaan suuntaan.
Siellä oli sepelkyyhky kylpemässä, iso lintu pienessä ja matalassa altaassa.
Hain kiireesti kameran ja kuvasin tätä kylpijää varovasti ovenraosta.





Lintujen kylpyaltaat ovat monikäyttöisiä.
Linnut käyttävät niitä juomiseen ja kylpemiseen, oravat juomiseen.
Naapuruston kissatkin tietävät tämän etupihan altaan paikan ja janon yllättäessä siinä käydään juomassa.