Riitaisaa ja sovinnollista oleskelua ja ruokailua

Lintujen muutto on kuulemma alkanut vilkkaana.

Meidänkin pihalle ilmestyi lauantaiaamuna ensimmäinen kottarainen.

On aina mielenkiintoista seurata lintujen ruokailua ja käyttäytymistä talviruokinnan aikana.
Syksyllä nahistellaan ja opetellaan yhteiseloon eri lajien välillä.
Talvella ruokaileminen on pakko ottaa tosissaan pysyäkseen hengissä.
Näin keväällä tunteet alkavat ilmeisesti kuumeta ja tappelujakin nähdään.
Keräsin tähän jutttuun maaliskuun aikana otettuja kuvia ei aina niin sopuisasta elämästä pihallamme.

Talitiaiset ja sinitiaiset ovat yleensä rauhallisia lintuja.
Joku asia tätä sinitiaista ilmeisesti "suututti", koska seuraavien kuvien kaltainen yhteenotto tapahtui.

Kuten aikaisemmin olen kertonut, niin räkättirastaat ovat kiukkuisina hallinneet ruokintapaikkaamme tänä talvena.
Ensiksi niitä oli yksi, sitten ilmestyi toinen ja nykyisin niitä on neljä.
Mustarastaat oppivat sopivasti väistymään räkättirastaiden tieltä, joten yhteiselo sujuu.

Reilu viikko sitten pihaan ilmestyivät tilhet, aluksi kymmenkunta, muutaman päivän päästä niitä oli ainakin 20.
Räkättirastaat eivät ilmeisesti voineet sietää näitä tulijoita, vaan ne yritettiin häätää pois.
Rastaiden mielestä omenat oli niitä varten.

Muutaman päivän päästä tilhet muuttuivat rohkeammiksi ja ne alkoivat pyrkiä räkättirastaiden kanssa ruokailemaan.

Viikon edetessä räkättirastaat menettivät otteensa ja tilhet etuilivat ruokailussa.

Mustarastaat jäivät tilhien ruokaillessa suosiolla sivulle katselemaan.

En ole koskaan ennen seurannut tilhiparvea näin läheltä, joten on ollut uskomatonta nähdä niiden yhteisruokailuja.
Kun parvi laskeutuu männyn oksistosta syömään, niin tarjolla oleva ruoka häviää hetkessä.

Vaikka tilhet näyttävät ruokailevan sopuisasti, niin kevät taitaa niilläkin vaikuttaa.
Seuraava kuvasarja, kuten nämä muutkin kuvat on otettu sisältä ikkunan läpi.

Vaikka oravia on tontilla useita ne tulevat syömään erikseen.

Jos kaksi yksilöä on yhtä aikaa liikkeellä niin ne ruokailevat eri kohdissa.

Lintuja oravien ruokailu ei haittaa.
Ne käyvät hakemassa pähkinöitä laudan toiselta laidalta.
Oravat syövät myös rastaiden kanssa samoja omenia, sopuisasti vuorotellen.

Yhtenä päivänä kuvasin oikealla puolella istuvan oravan ruokailua.
Yhtä äkkiä toinen orava hyppäsi laudalle.
Tämän yhden kuvan ehdin napata, seuraavassa otoksessa näkyi vain tyhjä lauta ja yksi hännänpää.
Molemmat oravat loikkasivat pakoon.

Pönttöjen tyhjennystä ja tilhien ruokailua

Tontillamme on seitsemän lintujen ja kaksi oravien pönttöä.
Kahdeksas linnunpönttö laitetaan paikoilleen vasta huhtikuun lopulla kirjosieppoja varten.
Näin yritämme pitää kirjosiepot pois tiaisten jo aikaisemmin varaamilta pöntöiltä.

Keskiviikkona päätimme tehdä jokakeväisen pönttöjen tyhjennyksen ja puhdistuksen.
Pönttökierroksen aikana oli yllätys, ettei niistä löytynyt yhtään talven aikana kuollutta lintua.
Viime kesänä pesintä oli kylmyyden takia hyvin huonoa.
Pöntöissä ei kuitenkaan löytynyt merkkejä pesinnän epäonnistumisesta, munia tai kuolleita poikasia.

Tämä pönttö on hopeapajussa ja se on jo useana kesänä ollut sinitiaisten käytössä.

Pöntön pohjalla näkyy kerros puunlastua, jonka olemme laittaneet pehmikkeeksi.

Ei meidän pehmikkeet ole riittänyt, paljon tavaraa on tuotu lastujen päälle.

Tänäkin vuonna ihmettelin koirankarvojen määrää pesäaineissa.
Lähinaapureissamme ei ole yhtään koiraa, joten kaukaa ne pehmikkeet haetaan.

Tässä on puhdistusvuorossa toinen oravien pönttö.
Koputeltiin kohteliaasti ennen pöntön avaamista, jos sisällä olisi ollut orava päiväunilla.

Tällaiselta näytti oravan asumuksessa.
Täytteet oli tiiviisti pöntön etuseinää vasten, perällä oli selvä nukkumasyvennys.

Torstaina huomasimme muutaman tilhen takapihalla.
Kiinnitimme niihin huomiota, koska niitä näkee meidän pihapiirissä harvoin.
Perjantain olimme aamupäivän pois kotoa.
Laitoimme linnuille ruokaa ja kolme omenaa aamulla ennen lähtöä.
Kotiin tultua ihmettelimme, kun kaikki oli syöty.
Täydensimme tarjoilut ja pian huomasimme syyn ruokien häviämiseen.
Syömään lehahti kymmenkunta tilheä.

Laitoin kameran jalustaan keittiön pöydälle saadakseni kuvia ruokailijoista.
Linnuille kelpasi kuoritut auringonkukan siemenet, mutta parasta herkkua oli omena.

Linnut tuntuivat tosi nälkäisiltä ja kaikki maahan jäänyt ruoka löydettiin.

Tämä tilhi löysi maahan pudonneen omenan jäänteet.

Nämä kaksi viimeistä kuvaa on otettu auringonlaskun jälkeen, vielä hämärtyessäkin syötiin.

Tilhet ovat edelleen tontillamme, niitä on ainakin 12.
Omenoita on mennyt jo muutama kilo.
Tilhien tulo on ollut kova paikka etupihan ruokintapaikkaa hallitseville räkättirastaille.
On huvittavaa seurata, kun kolme räkättirastasta yrittää häätää tilhiparvea pois, huonoin tuloksin.

Kevättä kohti lintujen ja oravien kanssa

Pakkaset ovat ainakin tällä erää päättyneet ja lämpömittari on näyttänyt plusasteita
jo useamman päivän ajan.
Ohut lumipeitekin on mennyt kasaan ja vesi tippuu räystäiltä.

Linnut jatkavat ruokailujaan, mutta rastaat ehtivät syömisen ohella myös hätyytellä toisiaan.
Ulkona kuuluu paljon linnunlaulua.
Minulle yksi kevään merkki on mustarastaan laulun kuuleminen.

Käpytikka vierailee varovasti talipötköllä, se on edelleen tosi arka.

Vuosikymmenten aikana lintuja seuratessa olen pikku hiljaa oppinut tuntemaan nämä tavalliset pihan vieraat.
Pitkään meni, ennen kuin osasin sujuvasti erottaa pihalla liikkuvista linnuista toisistaan vihervarpusen, keltasirkun ja viherpeipon.
Tässä alla kaksi kuvaa vihervarpusista ja sitten kaksi keltasirkuista.

Lintukirja piti ottaa esille, kun urpiaiset saapuivat vuosia sitten ensimmäisen kerran tontillemme.

Järripeippoja on tänä talvena nähnyt päivittäin.

Aikaisempina vuosina niitä näki vain kevätmuuton aikaan peippoparvissa.

Tontillamme kasvaa iso kultasade, jossa on tähän aikaan tällaiset ruskeat palkotertut.

Tänä talvena olen usein nähnyt lintuja niitä nokkimassa.

Aikaisempina vuosina olen ihmetellyt, ettei ne kelpaa kenellekään.

Etupihan ruokintapaikkaa hallinnut räkättirastas on satuttanut jossain toisen jalkansa.

Nyt se ei pysty ajelemaan toisia rastaita takaa, vaan istuskelee paikoillaan.

Laitoimme sille sivummalle hopeapajun oksaan oman omenan.

Näin se vahtii omenaansa, ettei toiset siihen pääse.

Syödessäänkin se vetää toista jalkansa höyhenpeitteen sisään.

Olemme kuorineet omenan yläosan ja laittaneet sen metallilankaan.

Räkättirastas syö sen tosi tarkkaan, päivässä menee jopa kaksi omenaa.

Takapihalla on kaksi isoreikäistä pönttöä, joita oravat käyttävät.

Pöntöissä nukutaan ja niitä on käytetty poikasten vaihtopesinäkin.

Pönttöjen katot ovat hyviä istumapaikkoja esimerkiksi ympäristöä tarkkailtaessa.

Viime perjantaina oli tosi huono sää, joten molemmat pöntöt oli päiväunipaikkoina.

Meidän liikkuessa pihalla oravat tulevat pöntön aukolle katsomaan.

Kaksi seuraavaa kuvaa on isoreikäisemmän pöntön asukista.

Katse käännetään siihen suuntaan, missä kuvaaja kulkee.

Seuraavat kuvat on toisen pöntön suuaukolta.

Jossain vaiheessa sisältä ulos katsoessani huomasin tämän pöntön katollakin yhden oravan istumassa, toinen kurkki aukosta ulos.

Oravat taitavat kaivata jo juoma-astiaansa, nyt joutuu syömään lunta kompostin päältä.