Lumisateet jatkuvat ja oravat liikkuvat tontilla

Viime jutussani kerroin, että saimme talven ja lumipeitteen Hankoonkin. 

Tuo lumikerros ehti jo sulaa melkein kokonaan pois, puutarhassakin nurmikko tuli esiin.

Ehdin jo pettyä talven lyhyyteen, mutta tämän viikon puolivälissä saimme saman verran uutta lunta.

Jälleen piti kierrellä kuvaamassa pehmeää lumipeitettä.

Puutarhassa ei voinut olla ihmettelemättä, miten paksun lumikerroksen esimerkiksi kultasateen ohuet oksat olivat saaneet päälleen. 

Tänään aurinkokin tuli esille ja muutama säde ylsi jo mäntyjen varjostamaan pihapiiriin.

Perenapenkin ja mansikkamaan välillä olevan aidan raoista paistaessaan se teki lumen pintaan kauniin raidoituksen.

Pihamajakan lumipeite kasvaa hiljalleen ja tuulimyllyn siivet eivät juuri enää jaksa pyöriä lumitaakkansa kanssa.

Mäntyjen oksillakin on paksu lumikerros.

Seuraavaa kuvaa tarkkaan katsoessa huomaa myös oravan, valkoinen kaula näkyy oksien välissä.

Syksyllä kaatuneen kelon latvuksen tikan tekemään koloon on piilotettu vähän kuorittuja auringonkukansiemeniä.

Orava tietää siementen piilopaikan ja käy siellä herkuttelemassa.

Seuraava orava on kuvattu tammikuun puolivälissä ennen lumisateita, aurinkoisena päivänä.

Se kävi hakemassa laudalta pähkinöitä ja istuskeli pöntön katolla ruokailemassa.

Pähkinäaterian jälkeen maistui vielä omena.

Meillekin tuli oikea talvi, lunta ja pakkasta

Viime viikon keskiviikkona talvi vihdoin saapui tontillemme.

Lunta satoi 10 cm ja pakkasta oli loppuviikolla jopa -17,5 astetta.

Lumitöitä on tehty useana päivänä ja takkaa on lämmitetty päivittäin.

 Kävin myös innokkaasti kuvaamassa tontille tullutta lumikerrosta.

Vaikka maahan kertyi lunta vain tuo vaatimaton 10 cm, niin tuiskutessa sitä tuli puihin ja pensaisiin komea kerros.

Norjanangervojen ohut, tiheä oksisto sai paksuimman lumikerroksen.  

Lumi koristeli puutarhassa kaiken, mustikanvarvut, purppuraheisiangervon kukinnot jne.

Takapihalla oleva tummanruskea keinukin sai valkoisen koristekerroksen.

Pihamajakkakin peittyi jo osittan lumeen.

Majakkahan on valaistu, joten yläosan lumirengas on pimeällä hienon näköinen.

Huomasimme lumessa pienet eläimen jäljet, jotka menivät suoraan kohti majakkaa.

Mietimme, että olisikohan siellä joku nelijalkainen asukas.

Kävin vielä keskiviikkoiltanakin kuvaamassa etupihan lumisia pensaita.

Jos omakotitalojen asukkailla riitti töitä lumen kanssa, niin kyllä katujen puhdistaminenkin oli varmaan melkoinen urakka.

Torstaiaamuna kuvasimme tiehöylän liikkumista keittiön ikkunasta.

Torstaina kotikatumme näytti näin talviselta, tien vierustan mäntyjen oksillakin oli paksu lumikerros.

Variskin taisi huomata, että kadulla on helpompi astella kuin umpihangessa.

Lumen ja pakkasen tulo toi melkoisesti töitä lintujen ruokintaan.

Tiaisia oli runsaasti ja välillä vähän nahisteltiinkin.

Talitiaiset söivät enimmäkseen pähkinöitä, kun taas sinitiaisille maistui talipötkö ja -pallot. 

Pikkuvarpusia on alkutalvesta näkynyt vain satunnaisesti.

Nyt nekin ilmestyivät ruokailemaan, niitä on kymmenkunta.

Käpytikkauros ja naaras ovat aikaisemmin käyneet ruokintapaikalla yksikseen.

Nyt ne yhtenä päivänä ilmestyivät samaan aikaan etupihan keloon.

Uros on jo reilun viikon rummuttanut reviiriään päivittäin.

Se kulkee linnunpöntöltä toiselle ja hakkaa niitä kuin kokeilisi mistä lähtee komein ääni.

Pähkinähakki vieraili vielä muutamana pakkaspäivänä talipötköä nokkimassa, nyt sitä ei ole enää näkynyt.

Suurin haaste lintujen ruokinnassa ovat mustarastaat, laskin 19 lintua ruokintapaikalla yhtä aikaa.

Teen niille ruokaseosta, jossa on öljyllä kostutettua vaaleaa leipää pieninä kuutioina, omenaa, rusinoita  kaurahiutaleita, siemeniä, murskattuja talipalloja yms.

Ruokaa menee useita litroja päivässä.

Niiden ruokinta on myös hyvin hauskaa, sillä ne ovat selvästi oppineet odottamaan ruokaansa ja aloittavat ääntelyn heti kun ruoka-astian kanssa menee ulos.

Tontillamme ahkeraa työntekoa ja erilaisia eläimiä

Toukokuu on alkanut aurinkoisien päivien ja reippaan työnteon merkeissä.
Tuli jälleen se jokavuotinen into saada kaikki keväiset pihatyöt mahdollisimman pian valmiiksi.

Siivosin pari päivää pihan monia kivikoita talven aikana kertyneistä roskista.
Työn valmistuttua on hieno katsella siistejä, ojennuksessa olevia kivikekoja -rivejä.

Varastossa talvehtimassa olleet muoviset houkutuslinnutkin ovat päässeet aidan vieruksen kivikkoon pesintäpaikalleen hautomaan kivimuniaan.
Uudet pesäaineetkin kävimme rannalta keräämässä, karkea kuiva heinä muotoutui hyvin pesiksi.

Viime kesänä tuli aina kiinnitettyä huomiota pihamajakan vinouteen.
Ympäristön kivikoita puhdistettaessa oikaisimme myös majakan aluslaatat, joten nyt se on suorassa.

Tuulimylly pääsi kokonaan huoltoon ja sai pintaansa myös uuden maalikerroksen.

Kun kivityöt oli tehty siivosin kasvihuoneen ja laitoin sen valmiiksi odottamaan taimia.

Kylvin parvekeruukkuihin tilliä, persiljaa ja salaattia.
Jostain pitäisi saada hankittua tomaatin, kurkun ja paprikan taimet.

Noukin talvella lintujen viljaseoksesta vähän kuorellisia auringonkukansiemeniä.

Nyt laitoin niitä ruulkkuihin itämään.

Tein samoin myös vuosi sitten ja niistä kasvoi komeita auringonkukkia.

Vaikka kuun alku tuntui hyvin työntäyteiseltä, niin mahtui siihen myös paljon tontin elämän seuraamista ja kuvaamista.

Yhtenä aamuna olimme vasta aamupalalla keittiön ikkunan äärellä, kun rusakko tuli heinää syömään.
Innostuimme tietenkin kahden kameran voimin kuvaamaan tätä ruokailijaa.

Maanantaiaamuna ulos katsoessani huomasin useita tiklejä nurmikon reunassa ruokailemassa.
Hetken aikaa ne olivat siinä syömässä ja sitten jatkoivat matkaansa.

Kimalaiset ovat myös saapuneet takapihan terassin vieressä kasvavan kivikkokasvin kukintoihin.

Pihallahan ei tähän aikaan ole vielä oikein mitään muuta kukkivaa, joten nämä kukat ovat suosittuja.

Työnteon välissä jouduin myös hoitotöihin, kun yksi peipponen lensi päin ikkunaa.
Toipumislaatikkoa ei sentään tarvittu, mutta minun kädensyrjällä lintu olisi viihtynyt pitempäänkin.
Laitoin sen kuitenkin kultasateen oksantynkään toipumaan ja jonkun ajan kuluttua se lähti lentoon.

Olemme seuranneet myös kirjosieppouroksen kiertelyä tutkimassa tontin pönttöjä.
Naarasta ei vieläkään ole näkynyt, mutta uros on oman pönttövalintansa tehnyt.
Usein käy kuitenkin niin, että naaras ei kelpuuta uroksen valitsemaa pönttöä, vaan alkaa rakentaa pesää johonkin toiseen asumukseen.

Räkätti- ja mustarastaat ovat etsineet ruokaa poikasilleen aamusta iltaan.
Ruoanhankinnan välissä on kuitenkin ehditty käydä kylpemässä ja juomassa.
Seuraavassa kolme kuvaa räkättirastaasta ja sitten kolme kuvaa mustarastaasta.

Kaksi vihervarpusta innostui myös kylpemään. 

  Viherpeipon istuskelun altaan reunalla tallensin myös yhtenä päivänä, kylpemään tämä lintu ei innostunut.

Pikkuvarpuset käyvät myös altaissa kylpemässä, mutta nämä kaksi yksilöä ottivat multakylpyjä pensaan juurella.
Tämähän on tyypillistä pikkuvarpusille.
  Kuvan otin yhtenä aurinkoisena, mutta viileänä aamuna, ilmeisesti mullan pinnan oli aurinko jo lämmittänyt.

Yhtenä pihatyöpäivän iltana aloimme seurata mitä aroniassa oikein tapahtui.
Puussa oli kolme vihervarpusta ja ne söivät aronian kukkanuppuja.

Minulla oli viime kesänä talon seinustalla vanhassa soikossa kasvamassa orvokkeja.
Nyt huomasin sillä paikalla kivituhkasta nousevan pienenpieniä orvokintaimia.
Kaivoin taimet ylös ja istutin ne kahteen ruukkuun.
Taimet ovat edelleen pieniä, mutta yksi kukka on kuitenkin auennut ja nuppuja näyttää olevan useita.