Pakkaspäivien elämää tontilla ja ruokintapaikalla

Jouluun on vajaa neljä viikkoa, jouluvaloja ja -koristeita alkaa näkyä kaikkialla.

   Jouluisen punaisia ovat myös kaktuksen kukat, joista ensimmäiset ovat auenneet keskelle tätä pimeää aikaa.

Sunnuntaina oli aurinkoinen pakkaspäivä, joten kävin kuvaamassa puutarhan kuuraisia kasveja.

Kasvien lisäksi minulle mieluinen kuvauskohde ovat kissat.
Yhden naapurin kissa ilmestyi reilu viikko sitten pihallemme.

Se jahtasi mustarastasta ja kiipesi linnun perässä hopeapajuun.

Kissan päästyä puuhun lintu oli jo sieltä pois, joten varmaan se vähän harmitti tätä metsästäjää.

Onneksi hietikolla pyöri jotain roskia, joita oli helpompi saada kiinni kuin lintuja.

Seuraavassa otoksessa kuvaaja on tutkinnan kohteena.
Ilmeisesti läpäisin hajutestin, sillä tuota seuraava kuva, jonka kissasta sain oli sellainen, jossa kissan nenä oli melkein kiinni kameran objektiivissa.

Pakkasten myötä ruokintapaikan tarjoilua on lisätty mm. omenalla.
Salavan oksien väliin laitettiin istumariuku, jonka mustarastaat ottivat heti käyttöön.

Käpytikat käyvät edelleen hakkaamassa talipalloja.
Niiden ruokailusta hyötyy moni muukin lintu.
Pallojen murenet putoavat maahan, jossa niille on monta ottajaa.

Kaksi hömötiaista on vakituisia ruokavieraita, talipallot maistuvat niillekin.

Seuraavaa kuvaa katsoessani huomasin, että toinen kahdesta ruokailemassa käyvästä kuusitiaisesta on rengastettu. 

Pikkuvarpusparvi on viihtynyt alusta asti ruokintapaikalla.
Pakkasten kovetettua talipallot linnut ovat siirtyneet syömään siemeniä.

Järripeippojakin näkee vielä silloin tällöin.

     Oravat liikkuvat ja ruokailevat yleensä takapihalla, mutta ainakin tämä yksi yksilö vierailee etupihan ruokintapaikalla.

Maanantaina alkoi isännän verstaalla rakentua jälleen uusi lintulautojen jalusta.
Tässä versiossa on yhden jalan varassa kaksi lintulautaa ja yksi talipötköteline.
Linnuilla on siis käytössään vaakataso, jota pitkin pääsee tarjoilulta toiselle.

Linnut eivät ollenkaan pitäneet uuden telineen asennusajasta.
En voinut olla nauramatta, kun näin ikkunasta miten työn edistymiseen käytiin heti tutustumassa, kun työmaa oli hetken ilman työmiestä.

Pakkasten myötä lintujen ja oravien on ollut vaikea uskoa, että vesiastiat ovat jäässä.
Seuraavassa kuvassa orava tutki eilen jäätynyttä kylpyallasta.
Alkuviikosta, kun jää oli vain altaan pinnalla seurasimme ikkunasta, miten käpytikka hakkasi jäähän reiän.
Sen jälkeen useampi lintu kävi juomassa vettä kyseistä reiästä.

Lintuja katsellessa huomaa ikävä kyllä joukossa myös sairaita yksilöitä.
Tällä talitiaisella nokan juuressa olevat patit ovat avipox-virus eli linturokko.

Jo useampana talvena on näkynyt jokunen peipponen, jolla on jalassa jotain "kasvustoa".
Seuraavan kuvan myötä tiedustelin Tringa ry:stä, mistä sairaudesta on kyse.
Sain vastaukseksi, että todennäköisesti kyseessä on papilloomavirus.

Tähän aikaan vuodesta ei kuvattavaksi löydy kukkia ulkoa, joten täytyy tyytyä sisäkukkiin.

Pähkinöiden piilotusta

    Viime viikolla laitoimme takapihan lintulaudalle kuorittujen auringonkukansiemenien tilalle  pähkinöitä.

Seuraavana päivänä kaksi oravaa touhusi takapihalla.

 

Oravat löysivät uudet tarjottavat ja alkoi innokas talvivarastojen teko.

Pähkinöitä haettiin laudalta ja piilotettiin maahan.

Välillä oli aikaa poseerata kuvaajallekin, mutta sitten taas touhu jatkui.

 Pähkinöitä vietiin myös viereiseen mansikkamaahan.

Saa nähdä muistavatko oravat kaikki nämä kätkönsä vai löytyyköhän niitä keväällä mansikkamaata haratessa.

Harmaan marraskuun värejä

Lähestymme marraskuun puoliväliä, sää on ollut tosi harmaata ja leutoa.
Tänään aurinko hiukan pilkisti ja tulevaksi viikonlopuksi on lupailtu kaunista säätä.

   Katselin viime viikolla useana päivänä pihallamme olevien happomarjapensaiden hehkuvia värejä.
       Lopulta oli pakko mennä kuvaamaan pensaita, kun niiden punainen väritys tuntui aivan uhmaavan päivien harmautta.
Nyt nämäkin pensaat ovat jo lehdettömiä.

Viime perjantaihin väriä toi punatulkku, joka oli löytänyt tapaninsyreenin siemenet.

Viimeinen aurinkoinen päivä on ollut sunnuntaina 4.11.
Silloin oli pakko kierrellä tontilla kameran kanssa, seuraavassa muutamia kuvia pihaltamme.

Pensaiden lehdet olivat kauniita auringonvalossa, tässä hopeapensaan harmautta ja ruusuangervon keltaisuutta.

Talvehtimassa olevien viinisuolaheinien lehdet näyttivät tällaisilta valon osuessa niihin. 

Mansikkamaasta työntyi esiin vahvoja vihreitä lehtiä.

Yksi orava nautti omenatarjoilusta aurinkoisella takapihalla.

Toinen orava oli etupihan varjoisella laudalla syömässä pähkinöitä.

Tuon sunnuntain jälkeen aurinko ei ole näyttäytynyt meille.

Oravat liikkuvat kyllä huonolla säälläkin, tosin vähemmän kuin kauniina päivinä.
Sateella ne yrittävät ruokaillessaan sovittautua lintulaudan katoksen alle suojaan.

Vesiasiat on vielä paikoillaan ja janoisia riittää.

Seuraavan kuvan orava näyttää olevan valmis talven pakkasiin ja tuiskuihin, turkki on paksun näköinen ja eläin on muutenkin tanakassa kunnossa.

Samana päivänä kuvattua toista oravaa näyttää kiinnostavan kuvaajan touhuaminen.

Tontin koivuissa pysyivät lehdet harvinaisen pitkään ja ne näyttivät kirkkaan keltaisilta.
Puiden kuvaaminen jäi suunnitteluasteelle, mutta oli ne lehdet hienon näköisiä varaston ruskean katon päälläkin.