Sadetta ja sumua

Yöllä ja aamulla satoi vettä, loppupäivä on oltu sakean sumun keskellä.

Lintuharrastajien mukaan tällaisella ilmalla pitäisi tulla runsaasti muuttolintuja Suomeen.

Meidän pihalla liikkuu edelleen varpusparvi, jossa on ainakin kahdeksan lintua. 

Tänään on keskitytty ruoan etsintään maasta, eilisessä auringonpaisteessa harrastettiin enemmän tirskutusta koivun oksistossa.

Sorruin mainokseen ja ostin lintujen ruokapötkön, jonka sanottiin olevan hyvää ravintoa lintujen pesintäajalle.

Laitoin puolet siitä telineeseen perjantaina ja näin siinä kävi.

Vain muutama tiainen on käynyt siihen tutustumassa, mutta variksille ja harakoille se maistuu.

Istutin eilen ruukkuihin maassa talvehtineet viinisuolaheinät.

Niiden väritys on tosi vahva ja kasvun alku hyvä.

Vanhemmassa raparperissamme on komeat lehdenalut.

Lehdet ovat varmaan suuria kunhan nuo rypyt oikeavat.

Monissa pensaissa on vasta pienet silmut, mutta lamoherukassa on jo isot lehdet.

Kaikki istutetut kasvit eivät ole vielä tulleet edes maan pinnalle, mutta vesiheinä on jo täydessä kukassa.
Harvoin tulee katsottua kuinka kaunis kasvi se on, kesällä se tulee revittyä pois.

Lintuja tontillamme

Vietimme päivän pihatöissä, mutta osa ajasta meni taas lintujen seuraamiseen ja kuvaamiseen.

Tänään on nähty jopa yksi västäräkki, mutta sitä emme onnistuneet tallentamaan.

Meillähän oli koko talven yksi punarinta ruokailemassa ja se on nähty liikkumassa pihalla myös kevään aikana. 

Tänään huomasimme, että yhden linnun sijaan pihalla lenteli kaksikko.

Haluamme uskoa, että vakinainen asukkimme on saanut puolison.

Peipposia pihalla on useita ja ne käyvät vesiastioilla juomassa.

Varpusten tirskutusta kuuluu puiden oksilta.

Tämä pariskunta ilmeisesti nautti auringon lämmöstä ja toistensa seurasta.

Uros oli valinnut paikan puun varjosta.

Emme käyttäneet ihan koko aikaa pelkästään lintujen katseluun, vaan rakensimme yhden uuden kivikon.

Pihallamme on paljon kivipenkereitä ja -reunuksia, joten kivien kääntö on tuttua puuhaa.

Perennapenkki

Tonttimme isot männyt levittävät syksyn ja talven aikana kaikkialle tasaisen neulasmaton.

Niitä oli kerros myös perennapenkissä, joten se oli siivoukseni kohteena sunnuntaina.

Tässä penkki harauksen ja nyppimisen jälkeen.

Reunakivet on myös laitettu "ojennukseen".

Kasveja ei vielä ole paljon näkyvillä, joten penkki näyttää ankealta.

Siellä kasvaa myös kahdeksan kuunliljaa, jotka tulevatkin esiin vasta myöhemmin.

Kevätvuohenjuuri vihertää sentään lupaavasti.

Maksaruohot ovat myös hyvällä alulla.

Akileijat ovat olleet muutaman viikon pinnassa, mutta kasvamista ei kylmässä säässä ole tapahtunut.

Keltakurjenmiekan väri on melko kellertävä, varmaan se vihreys vielä löytyy.

Kevättöitä tehtiin eri puolilla tonttia.

Minun keskittyessä perennapenkkiin mieheni laittoi venettä kesäkuntoon.

Lauantaipäivä tontilla

Sää ei vieläkään ole kovin lämmin, tänään ei onneksi ollut kova tuuli.

Kevään hitaaseen etenemiseen vaikuttaa meren läheisyys.

Vietimme päivän kevättöitä tehden pihamaalla.

Rapsuttelin mansikkamaat.

Levitin niille kerroksen sahanpurua, jota otimme talteen, kun viime kuussa teimme polttopuita. 

Raparperin alku näytti upean väriseltä sahanpurun keskellä.

Työtä tehtiin rauhalliseen tahtiin, joten välillä oli aikaa kahville ja keikauskakulle.

Oraville tarjoillaan vielä pähkinöitä.

Niitä oli liikkeellä samassa puussa yhtä aikaa kolme.

Nämä kaksi söivät sovussa laudan eri puolilla.

Kolmas orava kurkki laudan yläpuolella männyn oksalla.

Naapurin kissa nautti aamupäivän auringosta aidalla istuen.

Keväthuumaa ja -herkkuja

Ilmat eivät ole vielä juuri lämmenneet ja muuttolintujen tulokin on kuulemma

kaksi viikkoa myöhässä normaalista.

Peipposia on sentään meidänkin tontille ilmestynyt melko paljon.

Ne lentävät jo innokkaasti pareittain.

Yhdelle naaraalle oli käydä huonosti, kun se lensi edellä ja uros perässä.

Naaras lensi päin piharakennuksen ikkunaa.

Nostimme sen kiven päälle toipumaan.

Noin puolen tunnin kuluttua se lensi ensin läheiseen pensaaseen ja sitten metsikköön.

Sinitiaispari valtasi tämän pöntön jo hyvin aikaisin keväällä.

Tänään uros oli jatkuvasti pöntön aukolla ja kurkki sisään, lieneekö jo muninta käynnissä.

Oravat ovat ottaneet ruokavalioonsa keväisiä herkkuja.

Tässä nautitaan pihakoivun mahlaa.

Tämän oravan touhua seurasimme lauantaina.

Se meni ruusun luo ja alkoi syödä silmuja.

Astioita juomiseen ja kylpemiseen

Meillä on kesäaikaan linnuille, oraville ja kissoille erilaisia vesiastioita.

Ne ovat todella paljon käytössä ja elämää niiden ympärillä on hauska seurata.

Oravat käyvät juomassa lähes ympäri vuoden.

Talviaikana vettä on tarjolla muoviastiassa, mutta pakkasajan jälkeen vaihdoin tilalle saviruukun. 

Samanlainen astia on terassin reunalla lähiseudun kissoja varten.

Sille poikkeaa kesäaikaan tosi moni kissa juomaan.

Parina viime vuonna meillä on ollut käytössä muovinen lintujen kylpyallas.

Siinä näkee kesän aikana monenlaisia lintuja kylpemässä ja juomassa. 

Emme kuitenkaan ole koskaan pitäneet tuosta muovialtaasta, joten mieheni teki ensi kesää varten kaksi betoniallasta.

Tässä toinen allas tekovaiheessa.

Tämä allas laitettiin metsikön laitaan samaan paikkaan missä viimevuotinenkin oli.

Jalkana on vanha salaojaputki.

Pystytimme tämän eilen ja heti sitä käytiin tutkimassa.

Toiselle altaalle ei ole vielä keksitty sopivaa paikkaa.

Pikkuvarpusten pesänvalinta

Pikkuvarpuset muuttivat mieltään pesäpöntön suhteen maanantaisen juttuni jälkeen.

Ne päätyivät kuitenkin valitsemaan asuttavakseen niille mitoitetun uuden pöntön.

Tiistaina alettiin kantaa pesäaineita uuteen pönttöön.

Nurmikosta revittiin kuivaa heinää ja metsän puolelta isoja sammaltuppoja.

Tässä kuvassa nokkaan jäi vain muutama korsi, muut tippuivat matkalle.

Pöntön aukolla on mukava katsella tontin elämää.

Laulaminen tapahtui läheisen aronian oksistossa.

Oravatkin oleilevat joskus takapihan isoaukkoisessa pöntössä.

Tällä oravalla on komeat korvatupsut, väritys on vielä harmaa.

2. pääsiäispäivä

Saimme tänään nauttia auringosta monen sateisen päivän jälkeen.

Krookuksetkin innostuivat aukaisemaan kukkansa kohti aurinkoa.

Kirjoittelin tässä aikaisemmin, että toivon pikkuvarpusten jäävän tontillemme pesimään.

Niitä varten rakennettiin ohjeiden mukainen pönttökin.

Tänään saimme seurata, kun pariskunta näytti suunnittelevan pesintää.

Vaikutti kuitenkin siltä, että pesä rakennetaan yhteen vanhoista pöntöistä.

Ensin pönttö varattiin, sitten sitä tutkittiin ja ihasteltiin.

Seurustelu sujui  aurinkoisessa säässä koivun oksistossa. 

Rannoilta kerättyä

Olemme monessa asiassa sellaisia tee se itse- ihmisiä, joten meidän tonttimme koristeetkin ovat suurelta osin luonnosta löydettyjä.

Asuimme nuoruudessamme saaressa, joten sieltä on jäänyt tapa tutkia rantoja veneellä liikkuessamme.

Aina on löytynyt mukaan kaikenlaisia meren hiomia ja kuljettamia puun palasia ja laudan pätkiä.

Tämä laudanpätkä on yksi vanhimpia löytöjämme.

Se on varmaan ollut ensin jossain nuotiossa, sitten merivesi on hionut palaneen pinnan. 

Etupihallamme vartioivat nämä hahmot.

Tämä  puunpala oli alun perin tasaisen harmaa.

Aikaa myöten se on saanut pintaansa upean lajitelman jäkäliä ja sammalta.

Tällaisia kannon kappaleita löytyy useita.

Aina niiden muoto ja kuluneisuus kiinnostavat.

Tämäkin lauta on ollut aikoinaan osa jotain rakennelmaa, sitten joutunut mereen.

Myös tämä kansi on rannalta löydetty.

Sekin on alkanut vuosien aikana kerätä sammalta pintaansa.