Huhtikuun viimeisen viikon elämää

Olemme sään puolesta palanneet normaaliin huhtikuiseen koleuteen muutaman melkein kesäisen päivän jälkeen.
Useana aamuna on ollut nollakeli, lintujen kylpyaltaatkin ovat olleet ohuen jään peitossa.

Perennapenkistä työntyy vähitellen uusia kasveja.
Seuraavan kuvan ilta-auringon valossa kylpevät alut ovat töyhtöangervoja.

Meillä on useana vuonna yhden karviaispensaan juurelta noussut muutama hento tulppaani.
Niitä ei ole sinne istutettu, mutta on aina mukava huomata niiden ilmestyminen esille.

Kaikkein innokkaimmin kukintaansa aloittavat varmaan jokaisen puutarhanomistajan vähemmän odottamat kasvit, voikukat.

Lintuja näkee pihalla säännöllisesti, vesiastioiden olinpaikat muistetaan.
Tämän peipposen kuvasin keittiön ikkunasta sunnuntaina.

Pulupariskunta kiertelee edelleen nurmikoilla etsien syötävää ja vesikin maistuu.

Räkättirastaat kylpevät jo innokkaasti.
Tämä etupihan allas on näille isommille linnuille matala, mutta kyllä puhdistautuminen silti onnistuu.

Räkättirastaat kulkevat myös pitkin nurmikoita ja matojakin näyttää löytyvän.

Sepelkyyhkypariskunnan näkee myös päivittäin kiertelevän nurmialueilla, joten ilmeisesti sieltä ravintoa löytyy.

Seuraava kuva on napattu sunnuntaiaamuna keittiön ikkunasta.
Pikkuvarpusilla on pesänteko meneillään, jotain hyvää pesäainetta on löytynyt täysi nokallinen.

Takapihalla yhden pensaan oksassa on jo pari viikkoa ollut pieni höyhen.
Olen odottanut, koska joku pesänrakentaja sen löytäisi.

Lintujen lisäksi etupihalla vierailee säännöllisesti kaksi oravaa.
Mielestäni seuraavan kuvan yksilö on uros.

Tämä yksilö on imettävä naaras.
Sillä on karvanvaihto meneillään, ruskea kesätakki, mutta harmaat talvihousut.

Seurasin tuon naaraan edestakaista touhuamista ikkunasta.
Nisät näkyvät selvästi.

Oravat muistavat aina käydä tarkastamassa kelon päällisen.
Naaras taisi haistella edellisten kävijöiden hajuviestejä, uros otti leppoisammin.

Tapasin sunnuntaina takapihalla "vanhan tuttuni", urosoravan.
Kuvasin parin metrin päässä herran juomista.
Välillä se nosti päänsä vesiastian syvyyksistä ja katseli kuvaamistani.

Meidän isännän verstaalla on vuosikausia valmistunut linnunpönttöjä yli oman tarpeen.
Keväisin puhdistuksen yhteydessä niitä ja niiden paikkoja vaihdellaan.
Mietimme, missä ylimääräisiä pönttöjä voisi säilyttää ja keksimme tehdä toisen pihavaraston takaseinään pönttövaraston.