sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Ruskan värejä ja oravia tontillamme



Viime viikkoina olemme saaneet ihailla värikästä luontoa, kun puut ja pensaat ovat hehkuneet ruskan väreissä.
Tämän takia oli pakko tehdä kuvauskierros omalla tontillakin.







Tämä värikäs luonto on ikävä kyllä ohimenevä ilmiö.
Aronian lehdet olivat jo perjantaina karisseet, nurmikko puun alla peittyi lehtien alle.


Torstaina löytyi perennapenkin keskellä olevalta kiveltä vielä tällainen pieni kulkija.



Luonnossa myös eläimet varustautuvat talven tuloon.
Oravilla näkee jo pitkiä ja tuuheita häntiä, pakkasten tultua tuollainen lämmittää hyvin selkää.




Monilla oravilla näkyy myös komeita korvatupsuja.
Tämän yksilön tupsut näyttävät olevan vähän märät.


Karvapeite alkaa muuttua harmaaksi talviturkiksi.
Tällä oravalla takapää on jo paksun harmaan karvan peitossa.


Talveksi kerätään myös kunnon rasvakerros kroppaan.
Seuraavien kuvien orava ainakin näyttää olevan melko tuhdissa kunnossa.




Syömistä harrastetaan koko ajan.
Meidän tontilla vierailevat oravat käyvät aina katsomassa, onko mitään herkkuja tarjolla.



Vein yhtenä päivänä pari kuivaneen leipäviipaleen palaa lintulaudan suojahäkin katolle, jossa oravien omenatarjoilukin on.
Orava haistoi leivän jo kaukaa ja lähestyi sitä varovasti.


Nopeasti se nappasi leipäpalan ja kiipesi pöntön katolle saalistaan syömään.
Hetken syötyään orava jatkoi matkaansa ylemmäksi puuhun, varmaan loppuosa leipäpalasta laitettiin talvivarastoksi johonkin oksanhaaraan.


   Puutarhatöitä tehdessäni huomasin mansikkamaassa taimen, jossa oli kukkanuppu sekä raaka ja kypsä mansikka.
Laitoin kypsän mansikan oraville omenatarjoilun viereen.



Onneksi satuin kameroineni paikalle, kun orava löysi mansikan.
Herkkua syötiin taas hetken aikaa.



   Seuraavassa kuvaaja ei kunnolla ehtinyt reagoidakaan, niin nopeasti mansikka napattiin suuhun ja vietiin vauhdilla männyn runkoa pitkin yläilmoihin.


Oravilla ei liene tähän aikaan pulaa ruoasta, sieniähän on paljon.
   Nämä seuraavien kuvien sienet eivät ravinnoksi sovi, mutta ne ovat niin kauniita, että niitä on pakko kuvata.



Kannon päällä kasvavan sienen väritys oli mielestäni herkullinen, kuin ruskistettu.





1 kommentti: