Keväiset päivät ovat toistaiseksi olleet melko viileitä, mutta nyt on luvattu lämpimämpää.
Sateisista ja sumuisista päivistä huolimatta lintujen pesintä on täydessä vauhdissa.
Joka vuosi tontilla on pesinyt yksi peippopari.
Pesintäpaikkaa en tiedä, mutta tänäkin vuonna urospeippo liikkuu päivittäin pihapiirissä.
Sinitiaiset ovat touhunneet innokkaasti varaamillaan pöntöillä ja pesäaineita kannettiin jo jonkin aikaa sitten.
Nyt näkee naaraan tulevan pöntöstä ulos siipiään leyhytellen, joten haudonta lienee käynnissä.
Tässä uros kurkistelee pöntön sisälle.
Takapihalla ainakin yhdessä pöntössä pesii talitiaiset.
Yhtenä päivänä uros hermostui, kun oravanpoikanen meni istumaan pöntön katolle.
Tällä uroksella on harvinaisen kova ja kimeä ääni.
Muutamana aurinkoisena päivänä tiaiset aloittivat jo kylpykauden.
Näin keväällä kylpyhetket ovat lyhyempiä kuin kesän helteiden aikaan, jolloin pöntöissäkin on kuuma.
Lintujen kylpyaltaat ovat suosittuja juomapaikkoja.
Tässä kaksi tyylinäytettä juoma-asennosta etupihan altaalta.
Takapihan kylpyallas on korkeammalla, joten sen reunalle loikataan suoraan männyn rungolta.
Huhtikuun loppupuolella pöntöstä liikkeelle lähteneet oravanpoikaset jäivät tähän lähistölle.
Poikasiahan oli kolme, kerroin niistä viime jutussani.
Tällä viikolla männyissä on liikkunut kaksi poikasta yhdessä, joten luulimme kolmannen menehtyneen.
Viime päivinä tässä on kuitenkin kiipeillyt yksi yksinäinen oravanpoikanen, joten olisiko se kaivattu kolmas yksilö.
Poikaset menevät hurjaa vauhtia männynrunkoja ylös ja alas äännellen erikoisesti vinkuen.
Loppuviikolla näimme tällaisessa kisailussa toisen poikasen putoavan alaspäin metrin verran, mutta se onnekseen onnistui saamaan kiinni ohuesta oksasta, joten me yleisönä selvisimme pelkällä säikähdyksellä.
Rungoilla olevia hajuviestejä tutkitaan aina tarkkaan.
Tämä on se kolmas poikanen.
Useana aamuna ikkunan takana on ollut tämän kaltainen näky, kun olen nostanut keittiön rullaverhon ylös.
Koivuista valuva mahla on poikastenkin herkkua, sitä käydään usein nuolemassa.
Aikuisilla oravilla on harmaa talviturkki vaihtumassa ruskeaksi kesäturkiksi.
Kaksi seuraavaa kuvaa on oravanpoikasten emosta, sillä on karvanvaihto meneillään.
Tontilla vierailee myös toinen oravanaaras, joka tukevuudesta päätellen vasta odottaa poikasia.
Tämä omenalla herkutteleva yksilö on uros.
Se oli talvella vakituinen ruokavieras, nyt sitä näkee vain harvoin tontilla.
Minä, kuten varmaan moni muukin puutarhanhoitoa harrastava odottaa innolla jotain vihreää nousevan maasta.
Tein kameran kanssa kierroksen tontilla ja kyllähän sieltä jo vihreyttä löytyi.
Minusta on mukava kuvata sateen jälkeen vesipisaroita kasvien lehdillä.
Tältä näytti pieni apilanlehti pisaroineen.
Lupiini on tehnyt ensimmäiset lehtensä, väri on hennon vihreä.
Mansikkamaallakin oli jo pieniä ja karvaisia uusia lehtiä.
Lamoherukka on yksi kevään ensimmäisistä vihertäjistä.
Idänsinililjat kukkivat hennon sinisin kukinnoin.
Oi miten kauniita kuvia pihanne tapahtumista! Oravanpoikaset näyttää kasvaneen aika vauhdilla...
VastaaPoistaOravanpoikasten kehitystä on ollut hieno seurata. On esimerkiksi uskomatonta, miten nopeasti niistä tuli taitavia kiipeilijöitä.
Poista