perjantai 19. heinäkuuta 2019

Heinäkuu tontilla, kasveja, lintuja ja muita eläimiä


Puutarhassakin näkee, että heinäkuu on edennyt jo pitkälle.
Puiden ja pensaiden kukinta-aika on auttamattomasti tältä kesältä ohi.
Kukkien tilalle on tullut monenlaisia siemenkotia ja -palkoja.


Kylvämäni herneet kukkivat ja palkojakin alkaa löytyä syötäväksi.
Mansikkasadon aika on jo ohi ja pensasmustikoissa on jo isot raakileet.



Linnunpoikasia on tontilla paljon, valtava tirskutus kuuluu koko ajan.
Seuraavan kuvan poikanen istui aidalla kun olin viemässä pyykkejä kuivumaan.
Piti käydä hakemassa kamera ja kuvattava pieni pallero.


Eniten linnunpoikasia näkee takapihalla, jossa on sopivan suojaisia oksistoja.


Pienimmät poikaset ovat tosi hellyttävän näköisiä, kun ne istuvat odottamassa ruokkijaa.
Seuraavien kuvan pikkuvarpusen poikanenkin istuskeli aikansa yksinään, sitten emolintu saapui ruokkimaan.



Kun näin tämän talitiaisen liikkumassa pensaikossa luulin, että se oli käynyt kylpemässä, kun se oli niin epämääräisen näköinen.
Vasta kuvaa koneelta katsoessa huomasin, että sillä taitaa olla poikasajan höyhenpeite muuttumassa aikuisen linnun väriseksi, kirkkaampi keltainen pilkottaa rintahöyhenistöstä.


Seuraavien kuvien varpunen on aikuinen uros.
Aukinaisesta nokasta päätellen asiaa tuntui olevan paljon.



Etupihan altaalla kylpi mustarastaan poikanen.
Sillä oli koko kylpemisen ajan yksi salavan kellastunut lehti nokassaan.


Tuon etupihan altaan kanssa samalla penkillä on kukkakori, jossa on metallikehikko lintukoristeineen.
Ikkunasta ulos katsoessa hämmästyin, kun näin isohkon linnun istuvan sen koristelinnun päällä.
Kyseessä oli isokäpylinnun poikanen, joka aikansa katseltuaan laskeutui kylpemään.





Samaisia isokäpylinnun poikasia näimme myös takapihan pensaikossa.


Myös vesitarjoilu kelpasi, taustalla juomaseurana oli vihervarpunen.



Kesäkukat jatkavat kukintaansa, olen yrittänyt muistaa kastelun yhteydessä antaa ravinteita.


Luonnonkukat taitavat olla hyönteisten mieleen.
Kuvasin seuraavan ruusunkukan ihan siksi, että se oli niin reikäinen.
Ilmeisesti joku hyönteinen on mennyt kukkaan jo sen nuppuvaiheessa, niin tasaisesti terälehdissä on reikiä.


Innostun yhtenä päivänä kuvaamaan perennapenkin elämää, kaikissa kukissa oli jotain pikkueläimiä.





Minulla on aina kamera keittiön pöydällä, pikatilanteissa se on helppo siitä napata käyttöön.
Viime viikolla vilkaistessani aamulla ensimmäisen kerran keittiön ikkunasta ulos näin seuraavien kuvien janoisen kulkijan lintujen kylpyaltaalla juomassa.
Kissa huomasi kuvaamiseni, vilkaisi, mutta jatkoi juomistaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti