Joulukuun toinen viikko pihallamme

  Viime viikko kului taas ankean sään merkeissä, kova tuulikin jatkui päivästä toiseen.

   Yhtenä päivänä huomasimme, että myrsky oli katkaissut takapihalla olevan kelon latvaosan.

Kuivia oksankappaleita oli ympäriinsä, onneksi mitään ei ollut mennyt rikki latvuksen romahtaessa maahan.

Ihmettelin, mikä vihreä roska oli tarttunut hernepensaan oksistoon.

Lähempi tarkastelu osoitti, että joku köynnös oli kiivennyt pensaan vartta pitkin ja sen vihreät lehdet heiluivat tuulessa.

Talvehtimassa olevat viinisuolaheinätkin kasvattavat uusia vahvanvärisiä lehtiä.

Hauskin kasvilöytö oli yksi yksinäinen kehäkukka, joka oli availemassa nuppuaan.

Etupihan ruokintapaikalle ei kova tuuli juuri osu, joten lintuelämä jatkuu entisellään.

Mustarastaita vierailee ruokintapaikalla 3-5 yksilöä.
Saa nähdä lisääntyykö määrä siinä vaihaassa, kun lumi tulee maahan.

Edes öisin ei ole ollut pakkasta, joten lintujen kylpyaltaan reunalla riittää janoisia kävijöitä.

Pikkuvarpusparvi touhuaa ja tirskuttaa auringon noususta auringon laskuun.
Laskin eilen iltapäivällä, että ruokailemassa oli 19 yksilöä.
Niiden ruokailu jatkuu yhtä sottaisin tavoin kuin viime talvenakin.

Tuo sotkeminen kyllä johtuu suurelta osin siitä, että linnut syövät paikoillaan.
Ne nappaavat siemenen ja kuorivat sen vahvalla nokallaan, jolloin kuoret tippuvat laudan reunalle ja maahan.
Alapuolella olevista kuvista ensimmäisessä lintu valitsee siemenen, toisessa näkyy siemenen kuoret linnun nokan molemmin puolin.

Pikkuvarpuset syövät mieluummin talipalloja, mutta talipötköäkin käydään maistelemassa.

Joutoaikana on hyvä tarkkailla ympäristön tapahtumia.

Yksi pikkuvarpunen seisoskeli pitkään vedessä, mutta taisi olla liian kylmä kylpemiseen.