sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Kevättä kohti lintujen ja oravien kanssa


Pakkaset ovat ainakin tällä erää päättyneet ja lämpömittari on näyttänyt plusasteita
jo useamman päivän ajan.
Ohut lumipeitekin on mennyt kasaan ja vesi tippuu räystäiltä.

Linnut jatkavat ruokailujaan, mutta rastaat ehtivät syömisen ohella myös hätyytellä toisiaan.
Ulkona kuuluu paljon linnunlaulua.
Minulle yksi kevään merkki on mustarastaan laulun kuuleminen.

Käpytikka vierailee varovasti talipötköllä, se on edelleen tosi arka.



Vuosikymmenten aikana lintuja seuratessa olen pikku hiljaa oppinut tuntemaan nämä tavalliset pihan vieraat.
Pitkään meni, ennen kuin osasin sujuvasti erottaa pihalla liikkuvista linnuista toisistaan vihervarpusen, keltasirkun ja viherpeipon.
Tässä alla kaksi kuvaa vihervarpusista ja sitten kaksi keltasirkuista.





Lintukirja piti ottaa esille, kun urpiaiset saapuivat vuosia sitten ensimmäisen kerran tontillemme.


Järripeippoja on tänä talvena nähnyt päivittäin.
Aikaisempina vuosina niitä näki vain kevätmuuton aikaan peippoparvissa.


Tontillamme kasvaa iso kultasade, jossa on tähän aikaan tällaiset ruskeat palkotertut.
Tänä talvena olen usein nähnyt lintuja niitä nokkimassa.
Aikaisempina vuosina olen ihmetellyt, ettei ne kelpaa kenellekään.


Etupihan ruokintapaikkaa hallinnut räkättirastas on satuttanut jossain toisen jalkansa.
Nyt se ei pysty ajelemaan toisia rastaita takaa, vaan istuskelee paikoillaan.


Laitoimme sille sivummalle hopeapajun oksaan oman omenan.
Näin se vahtii omenaansa, ettei toiset siihen pääse.


Syödessäänkin se vetää toista jalkansa höyhenpeitteen sisään.



Olemme kuorineet omenan yläosan ja laittaneet sen metallilankaan.
Räkättirastas syö sen tosi tarkkaan, päivässä menee jopa kaksi omenaa.


Takapihalla on kaksi isoreikäistä pönttöä, joita oravat käyttävät.


Pöntöissä nukutaan ja niitä on käytetty poikasten vaihtopesinäkin.


Pönttöjen katot ovat hyviä istumapaikkoja esimerkiksi ympäristöä tarkkailtaessa.


Viime perjantaina oli tosi huono sää, joten molemmat pöntöt oli päiväunipaikkoina.
Meidän liikkuessa pihalla oravat tulevat pöntön aukolle katsomaan.

Kaksi seuraavaa kuvaa on isoreikäisemmän pöntön asukista.
Katse käännetään siihen suuntaan, missä kuvaaja kulkee.



Seuraavat kuvat on toisen pöntön suuaukolta.
Jossain vaiheessa sisältä ulos katsoessani huomasin tämän pöntön katollakin yhden oravan istumassa, toinen kurkki aukosta ulos.



Oravat taitavat kaivata jo juoma-astiaansa, nyt joutuu syömään lunta kompostin päältä.