Oravanpoikaset

Taas on se aika kesästä, kun pihamäntyihin ilmestyy keskenkasvuisia oravia.

Olen joskus miettinyt, että opettavatko emot poikasilleen määrätyt elinalueet.
Ainakin joka vuosi muutama poikanen alkaa liikkua tontillamme päivittäin.

Oravanpoikaset ovat kiinnostuneita kaikesta ympärillään, elämä näyttää olevan täynnä seikkailuja. 

Tässä etupihalla oleva kelo on tutkimisen kohteena.

Tietysti pitää myös päästä katsomaan, mitä vanhan maitopystön päällä on.

Vesiastian sijainnin poikaset oppivat ainakin heti.

Myös takapihalla oleva lintulauta, jossa on vieläkin ajoittain tarjolla pähkinöitä tai kuorittuja auringonkukansiemeniä on löytynyt.

Tässä kuvassa kaksi poikasta istuu herkuttelemassa samalla laudalla istuen.

Pari päivää sitten yhden oravan tullessa pihalle lintulauta oli tyhjä.

Pähkinät ilmeisesti haisivat niin hyvälle, että hetken houkuttelun jälkeen niitä uskallettiin ottaa kädessäni olevasta mukista.

Juhannuspäivänä noiden kahden yllä olevan oravan lisäksi pihaan ilmestyi yksi pienempi poikanen.

Minusta se oli jotenkin hauskan näköinen.
Tupsun alkujakaan sillä ei vielä korvissa ollut, häntä sen sijaan näytti oravan kokoon nähden pitkältä.