Minulle tärkeä kevään merkki on kurkien muutto.
On hienoa kuulla ensin äänet ja sitten nähdä linnut taivaalla.
Kurjethan meren yli tultuaan usein pysähtyvät Hangon pelloille lepäämään, joten uusi auran muodostus tapahtuu tässä yläpuolellamme.
Näistä kotoisista linnuista yksi talitiainen aloitti pesänrakennuksen perjantaina.
Suuret tupot sammalta vietiin pöntön pehmikkeeksi.
Orava kävi keskiviikkona tutkimassa etupihan keloa.
Kelon sisus on ikuinen kiinnostuksen kohde.
Takapihan lintulaudalla on edelleen ruokaa tarjolla.
Ainakin oraville pähkinät maistuvat.
Syksyllä istutetut sipulit ovat kukkineet tosi niukasti.
Lisäksi joku käy syömässä kukkia.
Tästäkin keltaisesta krookuksesta oli kuvan oton jälkeisenä aamuna jäljellä vain varren tynkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti