Lokakuu on edennyt jo yli puolivälin, mutta sää on jatkunut melko lämpimänä ja tietysti sateisena.
Maanantaina laitoin vihdoinkin loput kesäkukat kompostiin.
Kukinta niissä vielä jatkui, mutta itse kasvit alkoivat olla ankean näköisiä.
Toissa keväänä ostin ensimmäisen pasuunakukkani.
Se kasvoi ja kukki kesän aikana tosi paljon.
Talven kukka vietti verstaan viileydessä ja kevään lämmitessä otin sen ulos.
Kesän aikana tuuli ja sade hakkasivat sitä, mutta näin suureksi se kuitenkin ehti kasvaa.
Kukkiminen jäi tällaiselle nuppuasteelle, yhtään kukkaa ei auennut.
Tästä epäonnistuneesta kasvatusyrityksestä johtuen laitoin koko kasvin kompostiin.
Päätin ostaa vaikka joka kevät uuden pasuunakukan, jotta pääsen nauttimaan sen kukinnasta ja kukkien hienosta tuoksusta.
Etupihalla oleilee yksi mustarastas.
Se liikkuu paikasta toiseen enimmäkseen hyppien.
Epäilen, että sen lentokyky on heikko, eikä se ole lähtenyt muuttomatkalle.
Linnulla on rinnassa vaaleampia höyheniä kuin kauluksena, joten se on helppo tunnistaa.
Meillä oli viime talvenakin ruokinnassa saman näköinen lintu, lieneekö sama.
Lintu käy kylpemässä päivittäin.
Nurmikolla kasvaa paljon sieniä, joita lintu käy nokkimassa ja viskomassa ympäriinsä.
Se kiertelee myös pensaiden alustoja ja vetelee sieltä pitkiä lieroja ruoakseen.
Hippiäisiä liikkuu myös useita yksilöitä tontilla.
Pienten nopealiikkeisten lintujen kuvaaminen on vaikeaa, joten tällaisa otoksia tulee.
Sunnuntaina niitä oli kolme yksilöä kylpemässä, sain niistä vain tällaisia epäteräviä kuvia.
Käpytikka viihtyy edelleen lähiympäristössä.
Salavan kylkeen on hakattu iso kolo, jotain syötäväähän sieltä on varmaan löytynyt.
Minun kissaihmisen iloksi jokunen kissakin käy vierailulla tontillamme.
Ikävä kyllä ne yrittävät jahdata täällä lintuja ja oravia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti