Kuukausi vaihtui vilkkaan lintuelämän keskellä

Heinäkuu vaihtui elokuuksi ja pitkään jatkunut kuivuus sai ensimmäiset helpotukset viikonlopun sateista, toivottavasti lisää vettä on tulossa.
Linnunpoikaset kasvavat ja niitä näkee edelleen runsaasti tontin kasvillisuuden keskellä.

Viime kuun puolella nämä talitiaisen poikaset olivat terassin katon reunalla odottaen emoa ruokaa tuomaan.
Nyt nekin varmaan osaavat jo itse etsiä ravintonsa.

  Perennapenkin reunalla olevalla puuaidalla, auringon lämmössä, istuskeli rivi varpusen poikasia.
Muu porukka taisi jatkaa matkaansa, mutta yksi lintu jäi puhdistamaan sulkiaan.
Taisi tulla hätä, kun huomasi jääneensä joukosta.

Varjoisalla takapihalla liikkuessa lintuja ja niiden poikasia näkee puiden ja pensaiden oksistojen suojassa.

Uusi käpytikan poikanen ilmestyi etupihalle, takapihan puolellahan on toinen yksilö ollut jo useamman viikon.
Tällä linnulla alkaa punainen päälaki muuttua mustaksi.

Etupihan kylpyaltailla riittää edelleen vilskettä.

Altaan elämää seuratessa olen huomannut, että kylpemistä harjoitetaan porukassa.

Kun yksi lintu menee altaaseen, niin muita alkaa heti ilmestyä seuraksi.

Uskon porukassa olevan turvallisempaa, joku huomaa vaaran ja varoittaa sitten koko porukkaa.

Aina tuo varoittaminen ei kuitenkaan toimi.
Pari viikkoa sitten satuin juuri vilkaisemaan keittiön ikkunasta ulos, altaassa oli kaksi sinitiaisen poikasta.
Samalla hetkellä yksi lähistöllä asuva kissa loikkasi ilmeisesti viereisestä pensaasta ja nappasi toisen poikasen.
Juoksin ulos kissan perään, mutta se ehti pakoon.

Mietimme, miten saisimme tällaisen tapahtuman uusiutumisen estetyksi.
Laitoimme altaan ympärille lehtikompostin verkkoa suojaksi.
   Epäilimme, miten kylpijät suhtautuisivat aitaan, mutta siitä tuli suosittu istumapaikka veteen meneville ja sieltä nouseville linnuille.

Myös talon ikkunat olivat pienille linnunpoikasille yksi vaaran paikka.
Yhtenä helteisenä viikonloppuna pelastin maasta useamman ikkunaan törmänneen linnun.
Kiinnitin huomiota siihen, että linnut tuntuivat kämmenellä tavallista lämpimämmiltä.
Kannoin "potilaat" varjoisaan paikkaan toipumaan ja tiputtelin vettä niiden nokkaan.
Seuraavassa kaksi toipilasta, molemmat lähtivät jonkin aikaa toivuttuaan lentoon. 

Pihan aronioiden marjat ovat kypsyneet, mikä ei linnuilta ole jäänyt huomaamatta.
Rastaat isokokoisina lintuina syövät marjoja puun yläosassa paksummilta oksilla istuen.

Pienemmillä linnuilla marjojen syöminen on helpompaa, niitä ohuemmatkin oksat kantavat.
Vuodesta toiseen taitavimpia tässä touhussa ovat sinitiaiset, ne roikkuvat usein ylösalaisin marjoja napsimassa.
Pienet sinitiaisen poikaset olivat innokkaina marja-aterialla.

Parvi varpusen poikasia ilmestyi pihan kivikolle.
Linnut ottivat hiekkakylpyjä auringonpaisteessa.

Yksi varpunen oli kovin kiinnostunut auton renkaista.
   Seurasimme ja kuvasimme touhua sisältä, joten meille ei oikein selvinnyt yrittikö lintu irrottaa pinnan nystyröitä vai löytyikö pinnalta jotain syötävää.

Lisää lintuja ilmestyi renkaita tutkimaan ja pientä riitaakin näytti tulleen.

Aikansa rengastutkimusta tehtyään linnut lähtivät jatkamaan matkaansa.