Oravakuvia toukokuulta

Päättymässä oleva toukokuu on ollut tontillamme täynnä elämää.
Linnut rakensivat pesiään ja nyt on luultavasti haudontavaihe meneillään.
Oravia, sekä aikuisia, että poikasia näkyy myös jatkuvasti.

 Tämän kuukauden aikana on tullut otettua paljon oravakuvia, joten ajattelin kerätä niistä kokonaisen jutun.

   Jo huhtikuun puolella näkyi hyvin pulskan näköisiä oravanaaraita ja ensimmäiset näyttivät imettävänkin.
Seuraavien kuvien viimeisillään olevan naaraan kuvasin 13.5.

Urosoravista tontilla liikkuu vanha tuttumme, talviajankin ruokinnassa ollut yksilö.
Nämä kuvat on otettu 16.5, uroksella oli silloin vielä melko harmaa turkki.

Ensimmäisen oravanpoikasen kuvasin 9.5.
Innostuin kuvauskohteestani niin paljon, että ensimmäisestä kuvasta tuli epätarkka, mutta oravanpoikanen oli siinä tosi söpö lurppakorvineen.

Seuraavat kuvat ovat samasta poikasesta, maltoin kuvata rauhallisemmin ja kuvattavakin pysähtyi paikoilleen.

Meillähän on takapihalla kaksi isoaukkoista ns. oravapönttöä.
   Tuon ensimmäisen poikasen ilmestymisen jälkeen molemmista pöntöistä kurkkii usein pieni oravannaama.
Oravaemot eivät todennäköisesti noihin pönttöihin synnytä, vaan tuovat poikaset myöhemmin pihapiiriin.
Näyttää myös siltä, että naaraat eivät pesäpöntöissä asustele, vaan käyvät vain imettämässä pönttöön tuotuja poikasiaan.
Ensimmäinen kuva on otettu 9.5, joten se on ilmeisesti tuo ylempien kuvien poikanen.
Toinen pönttökuva on viime sunnuntailta, 24.5.

Oravanpoikaset ovat todella hellyttävän näköisiä, pieni pää ja isot takaraajat.

Seuraavat kuusi kuvaa on otettu samasta poikasesta 16.5.
Keräsimme syksyllä tammenterhoja oravia varten.
Niitä oli jäänyt vähän paperipussin pohjalle, joten laitoin ne tarjolle kiven päälle oravien juoma-astian viereen.
Takapihalle mennessäni huomasin pienen poikasen terhoja syömässä.
Sitten se siirtyi viereisen männyn rungossa kiinni olevan omenan syöntiin.
Herkut taisivat olla hyviä, ainakaan poikasta ei yhtään näyttänyt häiritsevän kuvaamiseni.

18.5 kuvasin tämän poikasen, joka oli tuota edellistä pienemmän näköinen, kiipeäminenkin sujui melko hitaasti.

Mehän liikumme näin puutarhan kevättöiden aikaan paljon pihalla.
Usein tulee tunne, että touhujamme seurataan ja valvotaan.
Puiden rungoilla, pönttöjen katoilla ja pöntöissä näkyy "uteliaita" oravannaamoja.

Oravanpoikaset oppivat hyvin nopeasti taitavan näköisiksi kiipeilijöiksi.

Seuraavissa kuvissa on aikuinen orava ja poikanen, ne menijät vauhdilla runkoa ylös ja alas.
Olisi mukava tietää, oliko kyse kiipeilyopetuksesta, vaiko vain satunnaisesta kohtaamisesta.