Joulukuisia kuvia oravista ja hiirestä

    Jutuissani on usein ollut kuvia oravista ja linnuista etupihallamme olevan kelon päällä syömässä tai ympäristöä tarkkailemassa.
        Kelo on lähes kolme metriä korkea ja seissyt nykyisellä paikallaan varmaan kymmenkunta vuotta.
Tässä muutamia talvisia kuvia kelolta.

Tällaisilta näyttivät kelon päällä istuvan oravan korvatupsut yhtenä tuulisena päivänä.

Aatonaattona taas yksi orava kiipesi kelon päälle samaan aikaan, kun me istuimme päiväkahvilla keittiön ikkunan edessä.

Tällaisia ilmeitä ja eleitä kahvinjuonnin ohella tuli ikkunan läpi kuvattua.

Kelon päältä pääsee "sisäkautta" puolivälissä olevalle aukolle.
Meille tarjoiltu esitys jatkui alhaalla.

Näin talviaikaan oravilla on paksun turkin lisäksi komeat hännät.
   Monesti pakkasilla näkee, kuinka häntä on vedetty tiiviisti selkää pitkin, se on varmaan hyvä lämmitin.
Seuraavassa muutama kuva etupihan ruokintapaikalta, kun siellä ruokailevat oravat kääntävät selän ikkunassa olevalle kuvaajalle.
Kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu kuun puolivälissä, kolmas on otettu eilen.

Aina ei oravan häntä näytä yhtä komealta.

Tällaisena märkänä siitä ei taida olla selän lämmikkeeksi.

Joulun alusviikolla esiin tuli tällainen uusi ruokavieras.
Hiiri ilmeisesti asustaa pihavaraston alla, ainakin sieltä se varovasti ilmestyi portaalle.
Tämän eläimen selän ympäri kiedotusta hännästä ei taida olla lämmikkeeksi.

Määrätietoisesti se etsi lumesta sinne pudonneita linnunruokia, joten ei ollut varmaan ensimmäistä kertaa liikkeellä.
Pyydys on viritetty, mutta ainakin vielä hiirirukan henki on säilynyt.

      Tämän vielä joulunpunaisena kukkivan amarylliksen myötä meidän tontin
 suuret ja pienet asukkaat toivottavat
 Hyvää Uutta Vuotta !