keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Satoa kasvihuoneesta ja kukintaa puutarhassa


Kesäkuun alkupuoli oli kolea, nyt on pari viikkoa ollut helteistä ja sateetonta.
Nyt odottelemme hartaasti sateita helpottamaan jokailtaista kastelu-urakkaa.

Alkukuun viileämpien öiden aikaan oli taimien lehdistöissä kasvihuoneessa kosteus tiivistynyt pisaroiksi.
Kävin yhtenä aamuna kuvaamassa koristeellisia kasvustoja.




Nyt tomaatintaimet ovat täynnä kukkia.
Satoa on tiedossa, tosin siitä päästään nauttimaan vasta elokuun puolella.


Myös pieniä raakileita on sekä pensastomaatissa, että tavallisissakin tomaateissa.




Kurkuissakin on runsaasti kauniita keltaisia kukkia.


Ensimmäiset kasvihuonekurkut alkavat olla syötävissä, samoin avomaankurkut.
Noissa ensimmäisissä kurkuissa on ongelmana se, että ne kasvavat alhaalla, joten pitää yrittää nostella ja käännellä niitä pois mullan päältä.




Myös paprikassa on runsaasti kukkia ja jokunen paprikanalkukin on jo kasvamassa.



Kasvatan tilliä, persiljaa ja salaattia pitkissä parvekeruukuissa.
Yksi erä tilliä on jo pakastettu, ensimmäinen persiljasatokin alkaa myös olla kerättävissä.


Itse kasvatettua salaattia olemme syöneet jo useamman viikon.


Uudet erät persilja-, tilli- ja salaattikylvöksiä on jo noussut pintaan.




Mansikkamaalta joutuu satoa vielä odottelemaan.
Kukinta on ohi, marjoja tulee ilmeisesti melko vähän.
   Raakileet näyttävät myös pienikokoisilta, vaikka niitä on yritetty kastellakin ahkerasti tämän kuivan ajanjakson aikanakin.




Karviaisissakin näyttäisi raakileita olevan vähemmän kuin viime vuonna.



Herneenversot kiipeävät kehikkoa pitkin ylöspäin, mutta yhtään kukkaa ei vielä näy.


Perennapenkissä kukintavuorossa ovat olleet iirikset.
Penkissä on enimmäkseen kuunliljoja ja töyhtöangervoja, joten noiden iiriksien vahva väri erottui hyvin vihreyden keskeltä.


Kultasade avasi kukkansa ennen juhannusta ja puun ympärillä pörräsi kimalaisparvi.
Nyt kukinnat ovat lähes kuihtuneet ja kimalaiset siirtyivät alppiruusujen kukintoihin.


Sireenien kukintakin on takanapäin, kukkia meidän sireeneissä oli melko vähän.


Tänä vuonna juhannusruusu onnistui avaamaan kukkansa juuri juhannukseksi.


Koivuangervon avattua kukkansa sinne ilmestyi heti muutama kuoriainen.


Tänä vuonna on ainakin meillä näkynyt harvinaisen paljon leppäkerttuja.
Usein kesän aikana näkee vain muutaman.
Ensimmäisen kuvan kerttupari on vuorikaunokin nupulla, valkea "jauho" on mäntyjen siitepölyä.
Kaksi seuraavaa leppäkerttua on norjanangervon lehdillä.
Niitä pensaita tutkiessa saattoi nähdä useita kerttuja kerrallaan.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti