tiistai 10. marraskuuta 2020

Marraskuun alkupäivien elämää tontillamme


Marraskuun alku on ollut leuto, talven tulosta ei ole näkynyt mitään merkkejä.
Jatkuvasti vähenevään päivän valoisan ajan määrään on edelleen vaikea tottua, joka vuosi se on yhtä vaikeaa.

Puu ja pensaat alkavat olla lehdettömiä.
Vaahterankaan oksilla ei enää lehtiä ole, mutta puun juurella niitä on paksu keltainen, kahiseva kerros.



Talviaikaan linnut käyttävät pesäpönttöjä yöpymiseen, joten meille on tullut tavaksi katsoa ennen pakkasten tuloa missä kunnossa pöntöt ovat.
Oli melkoinen yllätys löytää kahdesta pöntöstä hylätty sinitiaisen pesä, toisessa oli kahdeksan munaa, toisessa yksitoista.
Huomasimme kyllä kesällä, että sinitiaisten pesinnät eivät onnistuneet, niiden pieniä poikasia ei pihapiirissä näkynyt.
Ehkä nämä linnut aloittivat pesinnän liian aikaisin ja kylmät säät saattoivat vaikuttaa tähän pesien hylkäämiseen.
 



Oravat viihtyvät yhä enenemässä määrin pihapiirissä.
Niillä alkaa ruskea kesäturkki vaihtua harmaaksi talviturkiksi, tuuheita häntiä ja isoja korvatupsuja näkyy myös.





Kylpemistä jatketaan edelleen.
Mustarastaita näkee kylpyaltaissa päivittäin.




Perjantaina yllätyin ikkunasta ulos vilkaistessani.
Kylpyaltaassa oli kaksi kesykyyhkyä.
Ne kylpivät rinnakkain pitkään ja hartaasti.
Näiden kylpijöiden jälkeen allas oli sellaisessa kunnossa, että se oli pestävä ja laitettava puhdas vesi seuraaville käyttäjille.




Juomaveden saanti on edelleen tärkeää tontilla liikkuville eläimille.
Tämä on keittiön ikkunan edessä oleva kylpyallas, joten sen elämää tulee seurattua niin ruokaa laittaessa kuin ruokaillessakin.




Altaalla käy juomassa myös kissoja, tässä yksi naapurin kissa.
Ensimmäisessä kuvassa se katseli rauhassa viereiseen puuhun, toisessa kuvassa on kissan ilme, kun se huomasi linnun puun oksalla.



Lintujen ruokintapaikalla käy väkeä, vaikka leutojen säiden johdosta ruokaa on saatavilla vielä myös luonnosta.


Viikko takaperin kaksi järripeippoa ilmestyi ruokintapaikalle.
Aluksi ne olivat hyvin arkoja, mutta löysivät nopeasti lintulaudalla olevat kuoritut auringonkukansiemenet.



Mustarastaat ovat edelleen mieltyneet omenatarjoiluun.


Käpytikkoja ei omenatarjoilu kiinnosta, vaan ne ovat keskittyneet talipallojen hakkaamiseen.



Etupihan vartiointi toimii.
Menneiden talvien tapaan oravat ovat aloittaneet istuskelun kelon päässä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti